Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

Onko tässä seuraava vakuuspommi? Sähköä myyvät yhtiöt voivat joutua liriin hintojen laskiessa

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Jos sähköjohdannaisten hinta nyt kriisiodotusten jälkeen laskeekin yhtäkkiä, sähkön vähittäismyyjille tulee odottamaton uhka. Niiden vakuusvaatimukset nousevat.

Simo Alastalo

Demokraatti

Energiakriisi on oirehtinut sähköpörssin johdannaismarkkinoilla, joissa vakuusmaksut ovat nousseet lyhyessä ajassa moninkertaisiksi. Tämä on iskenyt aluksi kipeimmin sähkön tuottajiin.

Kriisi on jo vaatinut valtion väliintuloa yhtäältä energiayhtiöille räätälöidyllä 10 miljardin lainoitus- ja takausohjelmalla sekä erikseen energiayhtiö Fortumille suunnatulla vastaavalla 2,35 miljardin euron apupaketilla.

Ongelman juuri on ollut sähkön tukkuhinnassa ja erityisesti ennakoidussa tulevaisuuden tukkuhinnassa tapahtunut voimakas nousu. Se on nostanut myös edullisen sähkön aikaan tehtyjen, pitkien sähkösopimusten suojausten hintaa eli vakuuksia moninkertaiseksi.

Yhtiöt kattavat johdannaisten hinnanmuutokset ja saavat maksamansa vakuudet takaisin, kun ne toimittavat sähkön asiakkailleen ja johdannaissopimus päättyy. Mutta vakuuksien kallistuminen ja se, että ne on maksettava saman tien käytettävissä olevana (likvidinä) rahana on osoittautunut yhtiöiden kannalta ongelmaksi.

Vakuudet suojaavat sähkömarkkinaa nopeilta hinnan heilahteluilta. Yhtiöt maksavat vakuudet sähköpörssin selvitystalolle, joka on pohjoismaisessa sähköpörssissä viralliselta nimeltään Nasdaq OMX Clearing House.

Mutta nyt kun parhaillaan on käynnissä sähkön tuotantoyhtiöihin liittyvä vakuuskriisi, pian edessä saattaa olla myös hintojen laskun aiheuttama sähkön vähittäismyyjien vakuuskriisi.

Lisää aiheesta

Jos ja kun EU:n komissio esittää omia tukitoimiaan kuten sähkömarkkinoiden hintakattoa, se laskenee sähkön tukkuhintaa. Tästä koituu odottamattomia uhkia sähkön kauppiaille.

“Voi olla, että myyntiyhtiöt ovat koetuksella”

AALTO-YLIOPISTON tutkijan Iivo Vehviläisen mukaan vähittäismyyjien vakuusvaatimukset nousevat, jos johdannaissopimusten hinnat laskevat nopeasti. Tilanne on siis päinvastainen kuin sähköjohdannaisia pörssiin myyvien sähköntuottajien tapauksessa.

– Ihan validi huolenaihe. Voi olla, että myyntiyhtiöt ovat koetuksella. Jos on myyty nyt paljon korkeammilla hinnoilla ja hinnat painuvat niiden tasojen alle, sellainen ongelma voisi laueta käsiin. Luulen, että siitä selvitään pienemmällä rahoituksella, Vehviläinen sanoo ja viittaa sähköntuottajille lupailtuihin jättitakauksiin.

Vehviläinen pitää mahdollisena mutta epätodennäköisenä, että vakuuksiin liittyviä rahoituspaketteja joudutaan tekemään lisää.

Kun sähköä asiakkaille myyvä yhtiö tekee pitkän sopimuksen asiakkaan kanssa, se tekee tyypillisesti samalla johdannaispörssiin sopimusta vastaavan kiinnityksen.

Sopimusosapuolia suojaava vakuus on käytännössä kiinnityksen ja sähkön heilahtelevien tukkuhintojen välinen erotus. Se muuttuu jatkuvasti. Jos hinta pörssissä jatkaa nousuaan, välitystalo maksaa erotuksen vähittäismyyntiyhtiölle.

Jos hinta pörssissä laskee, yhtiön pitää maksaa erotus välitystalolle.

Kun johdannaissopimus päättyy, vähittäismyyjä lopulta ostaa fyysisen sähkön ja toimittaa sen asiakkaalle, ja välitystalo maksaa sille vakuuden takaisin.

MIKÄLI SÄHKÖN tukkuhinta laskisi moninkertaisesti, pitkien sitoumusten vakuudet vähittäismyyjille vastaavasti nousisivat.

Jos sitoumus on tehty esimerkiksi 400 euron megawattituntihinnalla, mutta hinta putoaa ennen sähkön toimittamista 200 euroon, vakuus on suuruudeltaan summien erotus eli 200 euroa.

Summat kertautuvat asiakkaiden määrän mukaan. Vähittäismyyjän maksamalla vakuudella suojataan sähköä pörssiin myyvien tuottajien saatavia ja estetään haitallisia ketjureaktioita.

Vehviläisen mukaan pelkästään vähittäiskauppaa tekevillä yrityksillä on paljon tuottajayhtiöitä ohuemmat taseet. Toimialalla on hyvin erilaisia yhtiöitä.

– Teknisluonteista sääntelyä on, mutta vakuusvaatimuksista ei ole mitään (likvidin) vähimmäistasoa mikä heillä pitäisi olla, eivätkä viranomaiset seuraa sitä.

– Jossain vaiheessa Energiavirasto ilmoitti, että he eivät tiedä, missä jamassa sähkön myyntiyhtiöt ovat.

“Jos suojaustoiminta ei olekaan onnistunut, laitetaan firma nurin”

VEHVILÄISEN MUKAAN nyt olisi syytä pohtia, pitäisikö yhtiöiden toimintaa ryhtyä seuraamaan.

– Nyt on periaatteessa aika ohuilla pääomilla mahdollisuus tehdä sitoumuksia asiakkaiden suuntaan. Jos suojaustoiminta ei olekaan onnistunut, laitetaan firma nurin. Kaatuneita firmoja on ollut jo jokunen.

– Valtaosa kentällä toimivista sähkön vähittäismyyjistä on kunnallisia energiayhtiöitä, joilla ei tällaisia pyrkimyksiä ole. Mutta sielläkään pääomitusta ei ole mietitty tällaisten tilanteiden varalle.

Suomen sähköfirmat

  • Suomessa on noin 60 sähkönmyyntiyhtiötä, joista suuri osa myy sähköä ainoastaan omalle toimitusvelvolliselle alueelleen.
  • Yhtiöillä on yleensä myös joko suoraan omistettua tai osakkuuksien kautta hankittua sähköntuotantoa.
  • Noin 20 yritystä tarjoaa sähkönmyyntiä koko maahan.
  • 5-10 yhtiötä on erikoistunut pelkästään sähkön myyntiin. Osa niistä on suuremman konsernin tytäryhtiöitä.
Osa sähkön vähittäismyyjistä myös tuottaa itse sähköä. Markkinoilla toimii myös yhtiöitä, jotka ovat keskittyneet pelkään vähittäismyyntiin.

Pari asiaa voi vielä torjua sähkönmyyntiyhtiöiden vakuuskriisin. Ensimmäinen niistä on Vehviläisen mukaan se, että hinnat ovat olleet korkealla tasolla suhteellisen vähän aikaa.

– Kun huippuhintatasoista puhutaan, se on muutamien kuukausien jakso. Sinä aikana on jonkin verran solmittu kiinteähintaisia sopimuksia, mutta valtaosa sopimuksista on edelleen vanhempia ja peräisin alemman hintatason ajalta. Samalla myös suojauspositiot (vakuudet) ovat vanhempaa kantaa.

– Tuotantopuolella positiot, jotka nyt altistuivat tälle hinnan nousulle, olivat kumuloituneet vuosien varrella. Siellä on paljon enemmän pitkien sopimusten vakuuksia kallistuneella hinnalla.

YHTIÖIDEN EPÄVARMUUTTTA lisää vaikean markkinatilanteen päälle tuleva talvi. Asiakkaiden sähköntarvetta ei voi ennakoida, koska ensi talven kylmyyttäkään ei tiedetä. Lämpötila vaikuttaa myyntiin paljon.

– Yhtiöt joutuvat kiinnittämään toisen pään, sen määrän minkä ne sähköä etukäteen ostavat. Sinne jää aina vähän klappia väliin suuntaan tai toiseen ja se erotus maksaa myyntiyhtiöille. Sama riski on aina ollut olemassa, mutta alempien hintatasojen aikana kustannus ei ole ollut niin suuri.

Pilviin nousevat hinnat kasvattavat riskiä.

– Voi olla, että joudutaan toteamaan riskin menevän niin isoksi, ettei asiakkaalle eteenpäin myymisessä ole enää järkeä.

ENERGIATEOLLISUUDEN ekonomisti Petteri Haveri tunnistaa vähittäismyyntiä tekevien energiayhtiöiden vakuuskriisin mahdollisuuden. Haveri huomauttaa, että asiakaslaskutus kulkee aina jäljessä yhtiöiden omaan hankintaan nähden.

– Yhtiöiden pitää ennen toimitukseen menoa kattaa jo etukäteen kiinnitettyä hintaa ja taata selvitystalolle, että he pystyvät täyttämään sopimuksen. Likviditeettihaasteiden mahdollisuus on olemassa.

– Toisaalta odottaisin, että yhtiöt osaavat myös varautua siihen, mutta kyllä suuret heilahtelut aiheuttavat murheita sähkönmyynninkin puolella. Riskien ja volatiliteetin vuoksi kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia tarjotaan nyt paljon aiempaa vähemmän, Haveri sanoo.

Energiateollisuudessa ei ole toistaiseksi arvioitu, millainen vakuuskriisi sähkön vähittäismyyjille voisi eri tilanteissa koitua.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE