Opintokeskukset ovat oppilaitoksia, jotka järjestävät koulutusta yksin ja yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomessa on kaksitoista opintokeskusta, joista yksi on Työväen sivistysliitto TSL. Sen jäseniä ovat muiden muassa SDP ja useimmat SAK:n ammattiliitot.

TSL:n pääsihteeri ja opintojohtaja Katri Söder kertoo, että huoli leikkauksista on suuri. Erityisesti aikataulu, jossa ne on suunniteltu toteutettavaksi, on Söderin mukaan kohtuuton. Hallitus suunnittelee, että leikkaus toteutuisi jo vuodenvaihteessa.

– Varmasti jokainen ymmärtää, että kyseessä on todella iso leikkaus todella kohtuuttomassa aikataulussa. Meille ei oikeasti jää aikaa miettiä esimerkiksi sitä, minkälaisilla rakenteellisilla uudistuksilla tästä voitaisiin selvitä, Söder sanoo.

Valtionosuus on Söderin mukaan myös TSL:n keskeisin rahoitusväline. Tähän saakka rahoitus on ollut suhteellisen vakaata ja toimintaa on pystytty suunnittelemaan tietyn tasoinen rahoitus mielessä. Nyt edessä on valtava pudotus.

– Toivon, että sitä voisi kohtuullistaa vähentämällä leikkausten määrää, miettimällä uudestaan leikkausten kohdentumista tai antamalla lisää aikaa, ettei leikkaus tulisi voimaan heti. Sitäkin voisi miettiä, olisiko leikkauksia voinut jakaa vapaan sivistystyön kentällä tasaisemmin. Nyt opintokeskukset ja kesäyliopistot ovat ne kaksi oppilaitosmuotoa, johon leikkaukset eniten kohdistuvat. Se on kohtuutonta, Söder sanoo.

VAPAAN sivistystyön leikkauksia vastustavassa kannanotossa Opintokeskukset ry ja joukko muita järjestöjä muistuttavat hallitusohjelmassa tunnistetuista haasteista.

Kannanotossa luetellaan nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, työttömyys ja toisaalta työvoimapula, koulutustason laskeminen, osaamisvaje, puutteelliset perustaidot, ikääntyminen ja sote-palvelujen kasvava tarve sekä demokratian vahvistaminen ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden varmistaminen.

TSL:n Katri Söder toteaa, että opintokeskuksissa tehdään työtä, joka liittyy edellä lueteltujen haasteiden selättämiseen. Söder katsoo, että hallitus sahaa omien tavoitteidensa oksaa nyt kaavailemillaan leikkauksilla.

– Hallitus haluaa vahvistaa demokratiaa ja samalla leikkaa pois meiltä, jotka sitä koulutuksella vahvistamme. Järjestämme koulutusta, joka vahvistaa kansalais- ja demokratiataitoja – yhteisen osallistumisen taitoja – osallisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Tarjoamme myös sellaista perustaitojen koulutusta, joka vahvistaa työllisyyttä, Söder listaa.

Opintokeskukset ovat Söderin mukaan siitä erityinen vapaan sivistystyön muoto, että koulutustoiminta järjestetään tiiviissä yhteistyössä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Opintokeskukset tavoittavatkin usein ryhmiä, joita muut koulutusmuodot välttämättä tavoita.

– Tavallaan toimimme myös jonkinlaisena toisena mahdollisuutena ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta ole virallisen koulutusjärjestelmän matkassa mukana, hän kertoo.

Opintokeskusten erityinen piirre on sekin, ettei koulutuksia järjestetä niiden omien seinien sisällä, vaan siellä, missä ihmiset ovat.

– Voimme mennä kouluttamaan esimerkiksi järjestön tiloihin, työpaikalle, kirjastoon tai jonkun muun oppilaitoksen tiloihin, Söder kertoo.

Opintokeskusten koulutusten kattaukseen kuuluvat esimerkiksi niin kotoutumiskoulutukset ja maahanmuuttajille suunnatut luku- ja kirjoitustaidon koulutukset kuin eläkkeensaajajärjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetut ikäihmisten digiosaamista vahvistavat kurssit.

– Todella keskeistä on, että me koulutamme eri järjestöjen vapaaehtoistoimijoita ja aktiiveja. Koulutamme myös ihmisiä, jotka toimivat esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoissa. He tekevät tärkeää työtä koko yhteiskunnan eteen ja vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä omalla toiminnallaan. Ihmiset, jotka vapaaehtoisesti antavat aikaansa tähän, tarvitsevat myös koulutusta tehtäviinsä, Söder kuvailee.