Oppositio moitti hallitusta ankarasti siitä, että viime hallituskaudella yksimielisesti eduskunnassa hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantuloa päätettiin siirtää tällä viikolla hallituspuolueiden äänin.

– Yli vuoden odotus on pitkä aika odottaa välttämättömiä palveluita varsinkin lapsiperheissä. Neuro- ja autismikirjolla olevat lapset jäävät edelleen väliinputoajaksi, eivätkä pääse vammaispalvelujen piiriin. Mitä haluat sanoa vammaisen lapsen perheelle, joka odotti apua raskaaseen arkeensa ja nyt tätä apua lapselle ei saada, kansanedustaja Kim Berg (sd.) kysyi kyselytunnin alkajaisiksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan hallituksen oli lykättävä lain voimaantuloa vaikutusarvioiden tekemiseksi sekä lain soveltamisalan selkeyttämiseksi.

Moni kysyjä nosti esiin esimerkiksi nepsy-lasten ja -nuorten tilanteita. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista. Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) kertoi tietävänsä tapauksia, joissa autistinen opiskelija on saanut opiskelupaikan, mutta ei ole voinut aloittaa opiskelua, koska häneltä on evätty apu henkilökohtaiseen apuun ja apuvälineisiin.

– Nykyinen vammaispalvelulaki on vuosikymmeniä vanha, eikä se tunne esimerkiksi sosiaalisen toimintakyvyn kriteereitä. Siksi monet erityisesti autismi- ja neurokirjon sekä kehitysvamman ihmisten ovat nykyisen lain väliinputoajia. YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisille henkilöille tulisi taata samat ihmisioikeudet kuin vammattomille, ja nyt se ei ole näin, vaan nykytilanne on vamamisia syrjivä, Nurminen sanoi.

– Tänä viikonloppuna olisi astunut uusi vammaispalvelulaki voimaan ja se olisi auttanut näitä ihmisiä. Mutta te teitte arvovalinnan hallituksessa ja lykkäsitte parannukset hamaan tulevaisuuteen.

Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) eduskunnan kyselytunnilla. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

Ministeri Kaisa Juuso ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vakuuttivat, että nepsy-perheiden ja -lasten huoli ja hätä on kuultu.

– Hallitus on varannut vuotuista rahaa 20 miljonaa euroa neurospykiatrisista häiriöistä kärsvien lasten ja heidän vanhempiensa tukeen. Ja nimenomaan sen vuoksi, että vammaispalvelulain voimaantulo lykkääntyy, Juuso sanoi.

OPISKELIJOIDEN tilanteen ja heidän huolensa tulevaisuudestaan nosti keskusteluun vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö.

– Eri puolilla suomea oppilaitoksia on vallattu ja opiskelijat osoittavat mieltään hallituksen leikkauksia ja petettyjä lupauksia vastaan. Pääministeri Petteri Orpo (kok.), vielä ennen vaaleja annoitte ymmärtää, että opiskelijoilta ei leikata. Tosin kävi, Hyrkkö sivalsi.

– Tiedän joidenkin miettivän, että onko opiskelijoilla todella niin vaikeaa. Tosiasia on, että iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajalla. Moni kamppailee nyt jo mielenterveyden ja jaksamisen haasteiden kanssa, opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka odotetaan velkaantuvan saadakseen ruokaa, Hyrkkö jatkoi ja vetosi hallitukseen leikkausten perumiseksi.

Pääministeri Orpo luetteli vastauksessaan listan tavoista, joilla hallitus panostaa koulutukseen – peruskouluun ja esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät asiat jäivät vastauksessa vähemmälle.

– Opiskelijoiden kannalta oli myöskin aivan oleellista esimerkiksi se lupaus, että he pysyvät yleisen asumistukijärjestelmän piirissä, eikä palautettu tai rakennettu takaisin sitä omaa opintotuen asumislisäjärjestelmää, Orpo sanoi saaden oppositiolta välihuutoja asumistuen leikkauksista.

– Sen lisäksi opintotuessa on indeksijäädytys, ei leikkausta, ja kun tätä lainaosuutta ja takausosuutta lisätään, niin toimeentuloa tuetaan sitä kautta. Mutta ennen kaikkea: ei voi sanoa, etteikö hallitus panostaisi koulutukseen ja että olisi siinä pettänyt lupauksen, hän sanoi.

Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.)eduskunnan kyselytunnilla. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

OPPOSITIOSTA huomautettiin, että opiskelijoiden velkataakka kasvaa lainapainotteisuuden lisääntyessä. Asian nosti esiin muiden muassa SDP:n Eeva-Johanna Eloranta.

– Me kaikki jaamme käsityksen osaamisen ja koulutuksen tärkeästä merkityksestä Suomen tulevaisuudelle. Yhteinen tavoitteemme on, että vähintään puolet suorittaisi korkeakoulututkinnon ja että jokaisella olisi vähintään toisen asteen tutkinto, Eloranta sanoi.

– Samaan aikaan kun eläminen nyt kallistuu, aikoo hallitus heikentää opiskelijoiden opiskelun edellytyksiä. Aiotte jäädyttää opintotuen indeksikorotuksen, eli tuki ei enää nousisikaan kustannusten nousun mukana, ja asumistukikin laskee. Kompensaatioksi olette tarjoamassa enemmän opintolainaa. Monissa kodeissa kipuillaan kohoavien lainakustannusten kanssa, ja nyt olette ajamassa yhä useammat opiskelijat samaan vaikeaan tilanteeseen.

Eloranta totesi, ettei moni uskalla ottaa lainaa, vaan rahoittaa opintonsa tekemällä enemmän töitä, mikä hidastaa opintojen suorittamista.