Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ilmaisi torstaina tiedotteessaan huolensa opiskelijoiden nopeasta velkaantumisesta ja opintolainojen korkojen noususta. Siksi liitto ehdottaa opintolainojen korkokaton tai vastaavan korkosuojan säätämistä suojaamaan opiskelijoita tulevilta korkoriskeiltä.

– Tämä on ihan hyvä, positiivinen ja selvittämisen arvoinen ehdotus. Opiskelijoiden lainakanta on kuitenkin kasvanut vahvasti ja lainojen suuruus on räjähtänyt. Koen, että korkokatto on askel oikeaan suuntaan siinä, että pyritään jollain tavalla auttamaan opiskelijoita opintolainaan liittyvien ongelmien kanssa, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Timo Keisala sanoo Demokraatille.

Keisala muistuttaa, että myös muiden muassa kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) on kertonut aiemmin tänä vuonna opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden osuuden kasvamisesta ja sen seurauksista. Opintotukileikkaus vuonna 2017 muutti tuen lainapainotteisemmaksi. Sen jälkeen opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut.

SYL huomauttaa, että paras aika opintolainan korkokatolle olisikin ollut jo vuonna 2017. Nyt asialla on liiton mukaan jo kiire, kun EKP korottaa ohjauskorkoaan 0,75 prosenttiyksikköä ja opintolainan yleisin viitekorko – 12 kuukauden euribor – on noussut yli 1,9 prosenttiin. SYL muistuttaa, että vielä muutama kuukausi sitten lainojen korot olivat 0,3 prosentin tuntumassa.

Timo Keisala pitää myönteisenä, että torstai-iltana MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa opetusministeri Li Andersson (vas.) suhtautui ehdotukseen kiinnostuneesti.

”Kiinnostava ehdotus, en ole itse ehtinyt siihen tutustua. Pitää ehdottomasti paneutua paremmin sen toteuttamiskelpoisuuteen”, Andersson sanoi ohjelmassa.

OPISKELIJOIDEN toimeentulon turvaaminen oli yksi Demariopiskelijoiden ykköstavoitteista taannoiseen budjettiriiheen. Timo Keisala kiteyttää, että riihi oli opiskelijoille pettymys. Opintorahaan ei saatu korotusta. Tänä syksynä tehty indeksikorotus (14,5 euroa) ei ole riittävä, hän sanoo.

– Opintorahan määrä on laahannut tosi pitkään muiden Pohjoismaiden perässä, eikä siihen ole tällä hallituskaudella puututtu oikein muutoin kuin indeksikorotuksin. Perustoimeentulon turvaaminen opintorahan määrää korottamalla oli se ykkösasia, mitä budjettiriihestä toivoimme, Keisala kertaa.

Ateriatukeen saatiin korotus, mutta kaihertamaan Keisalan mukaan jäi, ettei sitä korotettu samassa suhteessa aterian hinnan korotuksen kanssa. Aterian hinta on noussut kohonneiden kustannusten vuoksi 50 senttiä, mutta ateriatukeen budjettiriihestä herui vain 25 sentin korotus.

– Koen, ettei se olisi ollut hirveän paljon pyydetty tilanteessa, jossa opiskelijoiden taloudellinen tilanne muutenkin huolettaa, hän sanoo.

Erittäin suuri pettymys Timo Keisalalle ja Demariopiskelijoille oli päätös alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta. Opiskelijajärjestön näkökulmasta alueellinen lainahyvitys eriarvoistaa ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Keisalan mukaan se on myös ”keskustalaista aluepolitiikkaa”, jolla ei pitäisi olla osaa eikä arpaa opiskelijoiden sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Moitteita saa niin alueellisuus kuin se, että se koskee vain tiettyjä aloja.

– Meidän mielestämme ei ole hirveästi järkeä uudistuksessa, jossa jaetaan työvoimaa näin, koska työpaikkoja olisi myös kaupungeissa, Keisala sanoo nostaen esimerkiksi Helsingin pulan varhaiskasvatuksen opettajista.

KUUDELLA miljoonalla eurolla, joka nyt jyvitettiin alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun ensi vuodelle, olisi voinut Timo Keisalan mielestä vaikkapa tukea opiskelijoiden ruokailua tai jopa sosiaaliturvaa. Vaikka vain vähäsen.

– Meillä laitetaan tosi paljon rahaa koulutuksen rakenteisiin, mutta usein unohtuvat ne ihmiset, jotka siellä opiskelevat, hän sanoo.

Suomessa tavoitellaan osaamistason nostoa. Tähtäimessä on, että 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja vuonna 2030.

– Tavoitteet ovat korkealla ja ne ovat hyviä. Mutta on tosi vaikeaa täyttää hyviä tavoitteita koulutuksesta, jos ei huolehdita siitä, että ihmiset pystyvät opiskelemaan, Keisala sanoo. Hän listaa nuorten mielenterveysongelmat ja toimeentulon asioina, jotka voivat muodostua osalle nuorista esteeksi opinnoille.

HYVÄÄKIN budjettiriihestä kuitenkin saatiin, Timo Keisala muistuttaa. Perheellisten opiskelijoiden opintotuen huoltajakorotus nousee.

– Varsinkin ammatillisen koulutuksen puolella on paljon myös aikuisopiskelijoita ja perheellisiä. Heidän tukemisensa on tosi hyvä asia, varsinkin nyt vaikeammaksi muuttuvassa taloustilanteessa, Keisala sanoo.

Toiseksi Keisalalta saa kiitosta ammattikorkeakoulujen harjoittelukorvausten kompensointi. Kolmas iso asia on Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n saama 1,7 miljoonan euron lisärahoitus.

– Vaikka se on valtion mittakaavassa pieni raha, se on meille tosi tärkeä. Opiskelijoiden mielenterveysongelmien taklaaminen on tällä hetkellä opiskelijoiden toimeentulon lisäksi kaikkein isoin asia, minkä eteen pitää tehdä töitä, Keisala sanoo.