Oppositio on huolissaan muun muassa verovarojen valumisesta yksityisille terveysyhtiöille ja ylipäänsä siitä, että soten hyvät alkuperäistavoitteet eivät toteudukaan.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen tiivisti ongelmat muutamaan kohtaan – ettei uudistuksessa toteudu palvelujen integraatio, eheät hoitoketjut, tasa-arvo, byrokratian purkaminen eivätkä kustannussäästöt.

– Siun sotessa ei ole kovin montaa päättäjää, jotka haluaisivat pakkoyhtiöittämistä 2 vuoden kuluttua, Mäkisalo-Ropponen totesi esimerkkinä.

Keskustan kansanedustaja Elsi Katainen sanoi, että sote-palveluiden ydin säilyy julkisella puolella. Hän, kuten moni muu hallituspuolueen edustaja, katsoi opposition pelottelevan sotella. Katainen totesi, ettei kilpailu ole pelkästään negatiivinen asia.

Ojala-Niemelä totesi, että jo osakeyhtiölainkin perustelella yhtiön toiminnan tarkoitus on aina tuottoa voittoa osakkeiden omistajille. Hänen mukaansa olennainen kysymys sotessa onkin, onko verovaroilla tuetuilla palveluilla tuotettava voittoa yksityisille yrityksille.

SDP:N kansanedustaja Sirpa Paatero muistutti, että suurin osa lausunnonantajista oli syksyllä hyvin kriittisiä esimerkiksi soten integraation toteuttumiseen, pakkoyhtiöittämiseen ja siihen, mitä kuntien sote-kiinteistölle tapahtuu.

Paateron mukaan lausuntoja ei ole kuitenkaan huomioitu. Siksi usko siihen, että esimerkiksi tulevaa soten valinnanvapauslainsäädäntöä kehitettäisiin lausuntojen pohjalta, ei ole kovin korkea.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen nosti omassa puheenvuorossaan esiin kolmannen sektorin, jonka toimintakentän hän katsoo olevan täysin auki uudistuksessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti luottamustaan julkiseen terveydenhuoltoon.

– Kysyn, kuka pelkää sitä tilannetta, että meidän julkiset palvelut eivät yksityisten kanssa pärjää, hän sanoi.

Hän vetosi omaan nenäänsä eli eräänlaiseen kentältä tulleeseen tuntumaan.

– Nenä sanoo sen, että meidän julkinen palvelutuotanto tulee yllättämään tässä keississä, Rehula painotti.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) totesi, että terveyserojen kaventaminen, palvelujen saatavuus ja integraatio ovat tärkeitä sote-uudistuksen tavoitteita ja uudistusta tarvitaan. Integraatiolla tarkoitetaan sitä, miten hyvin eri palvelut pelaavat yhteen ja asiakkaat liikkuvat niiden välillä.

Nykyistä suuremmat sote-alueet ovat Haataisen mukaan kannatettavia – rahoitus, toiminnan organisointi ja tietojärjestelmät saadaan samoihin käsiin.

Haataisen mukaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, millaisen raja-aidan tuleva valinnanvapauslainsäädäntö tuo tullessaan.  Kuntiin jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, maakunnissa puolestaan on paikkaava ja hoitava toiminta ja sinne siirtyy myös sote-henkilöstö. Koulut ja varhaiskasvatus jäävät kuntiin, neuvola ja lastensuojelu maakuntien vastuulle.

– Tätä kokonaisuutta pitää tarkastella perustellusti ja huolehtia että konkreettisesti toimivat mallit löytyvät niin, että kuntien ja sote-alueen yhteistyö on saumatonta. Eniten huolta herättää palvelutuotannon siirtyminen tuleviin yhtiöihin. Jos korjaava toiminta siirtyy yhtiöille, mikä on niiden intressi käyttää vastuutaan maakuntien ja kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan? Haatainen kysyi.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoi sote-henkilöstön olevan uupunut vatvomiseen, ja uudistusta ei voi enää jättää tekemättä. Hän totesi, ettei löydy esitystä, joka tyydyttäisi kaikkia 200 kansanedustajaa.

– Myönnän itse avoimesti, että vaikeaa on ollut niellä tuota kantokyvyltään erilaisten 18 maakunnan mallia. Mielestäni isompien lihasten viisi sote-aluetta olisi vastannut parhaiten tulevaisuuden haasteisiin, hän sanoi.

Sarkomaan mukaan ainoa toteuttamiskelpoinen esitys on hallituksen esitys ja oppositiolla ei ole yhtenäistä vaihtoehtoa. Hän vaati oppositiota yhteistyöhön valmistelemaan suomalaista sote-uudistusta.

Oppositiosta on jo pitkään vedottu voimakkaasti soten parlamentaarisen valmistelun puolesta. Tätä vetoomusta kuultiin jälleen.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari leimasi oppositon sote-kritiikin pelotteluksi. Ylellä sotea kritisoinut professoriryhmäkin pelkää Jaskarin mukaan laatukilpailukykyä “kuin ruttoa”. Jaskari sanoi olevansa Rehulan kanssa samaa mieltä, että julkinen sektori voi “yllättää”. Jaskarin mukaan julkisella puolella on nyt into päällä ja hyvät näkymät.

Jaskarin mukaan myöskään terveydenhuollon henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan. Oppositiosta on kannettu huolta muun muassa henkilöstön työehdoista.

Henkilöstö saa Jaskarin mukaan myös valinnanvapautta tai vaihtoehtoja työpaikkojen valitsemiseen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen näki sote-esityksen kulkevan säästöt ja yksityisten terveysjättien etu edellä. Myös hänen mukaansa soten alkuperäiset hyvät tavoitteet on unohdettu.

Hänkin vetosi Ylellä hiljattain kantansa lausuneisiin professoreihin, joiden mukaan sote-valinnanvapauden lakiluonnos saattaa viedä kehitystä taaksempäin.

Kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen mukaan valinnanvapaus on hyvä asia. Hänenkin mukaansa mallissa on vielä kohtia, jotka arveluttavat erikoissairaanhoidossa työskenteleviä.

– Jos ammatilaiset epäilevät, että hoidon vaikuttavuus ja intergaatio heikkenevät, nämä asiat on varmistettava.

Virolainen kannusti erityiseen huolellisuuteen, kun valinnanvapaudesta tulleita lausuntoja tarkastellaan.

Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto sanoi, että valinnanvapaus on täysin keskeneräinen ja se voitaisiin irrottaa koko sote-prosessista.

Kataisen (kok.) ja Stubbin (kok.) hallituksen peruspalveluministeri, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) totesi, ettei sote-uudistus ole helppo millekään hallitukselle.

– Tässä ovat erittäin vahvat lobbyt vaatimassa omaa osuuttaan milloin mihinkin asiaan.

Huovisen mukaan sote tarvitaan, muttei mikä tahansa sote.

Hänen suurin huolensa liittyy siihen, saavutetaanko hallituksen itse itselleen asettamat tavoitteet.

– Kuten monet asiantuntijat ovat sanoneet, tällä mallilla ei tulla tavoitteisiin pääsemään.

Susanna Huovinen vetosi professori Jussi Huttusen sanoihin ja katsoi nyt valmistellun soten olevan hyppy tuntemattomaan.

Huovinen kysyi esimerkiksi, mitä tarkoittaa kansalaisten kannalta, jos sote-palveluiden luukut lisääntyvät kovasti.

– Kansanvalta karkaa pakkoyhtiöihin sermien taakse ja maakunnista tulee samanlainen kumileimasin kuin täällä joku kuvasi nykyisenkaltaisia kuntayhtymiä.

Huovinen sanoi pitävänsä erityisen tärkeänä, että nykyisen järjestelmämme “kruununjalokivestä” eli erikoissairaanhoidosta pidettäisiin hyvää huolta ja sen järjestämiseen kiinnitettäisiin huomiota.