Kokoukseen Suomesta osallistui tasavallan presidentti Alexander Stubb, mikä on herättänyt keskustelua, sillä EU-politiikkaa johtaa Suomessa pääministeri.

Orpon puoliso täytti 50 vuotta kokousta edeltävänä päivänä 17. heinäkuuta.

Orpo totesi, että Euroopan poliittinen yhteisö ei ole EU:n virallinen elin. Siellä keskitytään tällä hetkellä erityisesti Ukrainan tilanteeseen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin laajemmin Euroopassa ja sen lähialueilla.

Orpon mukaan myöskään pääministerin sijainen ei voinut sijaistaa, koska kyseessä oli päämiestason kokous.

– Koska kyseessä oli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa erityisesti keskittyvä (kokous), Ukrainan tilanteeseen, oli oikein luontevaa, että tasavallan presidentti osallistui. Sovimme hänen kanssaan tästä järjestelystä.

ORPO sanoi, että näe asiassa minkäälaista lautas- tai toimivaltaongelmaa.

Hän totesi myös, että kyseessä oli poikkeustapaus ja että hän osallistui edelliseen pääministerikaudellaan pidettyyn Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen ja aikoo osallistua jatkossakin.

Orpon perustelujen mukaan hän asetti perheensä edelle, kun jäi kokouksesta pois.

– Pystyimme näin rauhoittamaan tämän jakson, johon osui vielä myöskin tärkeän, rakkaan vaimoni syntymäpäivä.

Hän lisäsi, että tekisi saman päätöksen uudelleen.

KOHUA on herättänyt myös se, ettei valtioneuvosto heti luovuttanut viestinvaihtoa siitä, että pääministeri on lomalla myös Euroopan poliittisen yhteisön kokouspäivänä 18. heinäkuuta.

Orpon mukaan se, miksi viesti oli alussa salattu, johtui valtioneuvoston käytännöstä ja yleisohjeesta. Orpo ei tiennyt asiasta. Hän pahoitteli siitä, että syntyi salailun tunne ja totesi, että jatkossa Orpon lomiin liittyvät viestit voi julkistaa.

– Ehkä tässä tämä kohuloma lyhyesti, Orpo hymähteli käyttämänsä puheenvuoron jälkeen.

Media teki jatkokysymyksiä aiheesta.

– Eiköhän jokaisella ihmisellä ole myöskin kesäloma ja vuosilomat olemassa sitä varten, että silloin voidaan hieman hengähtää ja olla perheen ja läheisten parissa, Orpo muun muassa sanoi.

Orpon mukaan vaimon syntymäpäivän järjestelyt olisivat sotkeentuneet monin tavoin, jos hän olisi alkuperäisen varauksensa mukaisesti osallistunut kokoukseen.

ORPO ei näe, että Suomessa olisi nyt lautasongelma eli ongelma siitä, kuka johtaa Suomen EU-politiikkaa. Orpo vakuutti pääministerin johtavan Suomen EU-politiikkaa.

– Tästä ei ole kahta kysymystä.

Hän myös huomautti, että valtioneuvoston kanslia yhdessä ulko- ja puolustusministeriön kanssa valmisteli Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen osallistumista ja asiasta on raportoitu jo kirjallisesti eduskunnalle.

Orpo sanoi, että perustuslaki on selkeä, mutta on tapauksia jossa osallistumista arvioidaan siltä pohjalta, mikä on tarkoituksenmukaista ja järkevää.

Orpon mukaan hänen ja Stubbin työnjako sujuu erinomaisesti.

Hän painotti informaation kulun merkitystä presidenttiin päin tilanteissa, joissa EU:ssa käsitellään käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Orpo luki tällaiseksi kysymykseksi jopa EU:n laajentumisen.

Perustuslaissa Orpo ei siis näe valuvikoja siinä, miten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja EU-politiikkaa Suomessa johdetaan. Nato-jäsenyyden jatkumisen myötä saatetaan kuitenkin parlamentaarisesti arvioida asiaa.

LOMA-ASIOIDEN ohella Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa muun muassa työllisyysasioista. Hän puolusti hallituksen lakihanketta, jossa työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa 3 kuukauden tai joissakin tapauksissa 6 kuukauden kuluessa uutta työtä. Orpon mukaan kyseessä on pohjoismainen ja hyvin pitkälle eurooppalainen taso.

Orpon mukaan hallitus tekee samaan aikaan ”lukemattomia” työperäistä maahanmuuttoa edistäviä toimia.

– Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa koko Suomeen, lähes kaikille aloille. Meidän ikäluokkamme ovat niin pieniä. Me tarvitsemme ihmisiä hoivaan, me tarvitsemme tutkijoita, me tarvitsemme koodareita, me tarvitsemme hitsaajia, j0ukkoliikenteen kuljettajia. Me tarvitsemme maatiloille kausityöntekijöitä. Tämä on olemassaoleva tosiasia.

Hyvinvointialueiden alijäämän kasvu ja sote-malli nousi myös esiin.

Orpon mukaan hyvinvointialueiden kehittämisessä ei voi odotella. Varsinkin alueet, jotka eivät suoriudu tavoitteistaan riittävästi, täytyy Orpon mukaan ottaa nykyistä tiukempaan ohjaukseen.

Sote-mallia Orpo ei vaikuttanut olevan uudistamassa, vaan kaikki voima laitetaan nykyisen mallin kehittämiseen. Hyvinvointialueita autetaan, kannustetaan ja Orpon mukaan pakotetaankin tekemään uudistuksia.

– On aivan selvää, että tällä kulujen kasvulla me emme voi jatkaa. Meillä ei ole varaa siihen. Olen samaa mieltä siitä, että viime kaudella hyväksytty malli ei ole ratkonut niitä ongelmia, joita sen odotettin ratkovan ainakaan tähän asti.

Orpon mukaan ei ole toteutunut, että ihmiset pääsisivät sujuvammin hoitoon ja henkilöstö ja rahat riittäisivät.

– Yksikään näistä ei ole toteutunut vielä. Me teemme joka päivä töitä sen eteen, että me saisimme tämän mallin toimimaan. Tarvittaessa siinä pitää olla valmiita kovempiinkin toimiin, koska ei tätäkään voi loputtomasti velkarahalla hoitaa.

HALLITUKSEN mahdollisista lisäsopeutuksista Orpo sanoi, että hallitus haluaa täyttää EU-kriteerit ja edetä polulla, joka taittaa velkaantumisen.

Mahdolliset sopeutumistoimet eivät ole kuitenkaan lähellekään aiemmin tehtyjen kuuden tai kolmen miljardin euron toimien luokkaa.