Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Orpo ei usko soten läpimenoon – myös parlamentaariseen työryhmään osallistuminen epävarmaa: “Emme me mihinkään statistin rooliin mihinkään lähde”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli vielä Sipilän hallituksen aikaan maakuntamallin kannalla muttei ole enää.

– Me katsomme rauhassa sitä, kummoinen se toimeksianto on. Emme me mihinkään statistin rooliin mihinkään lähdetä, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kysymys tätä ennen on kuulunut, lähteekö kokoomus tulevaan Rinteen (sd.) hallituksen parlamentaariseen sote-työryhmään.

Orpo ei lyö lukkoon, onko hänen puolueensa osallistuminen ylipäänsä mahdollista.

– Aina pitää miettiä ja harkita, jos yhteistyötä jollakin tavalla tarjotaan. Täytyy katsoa toimeksianto ja onko se todellinen vaikuttamisen paikka, vai olemmeko me vain takuumiehenä hölmöille ratkaisuille, hän sanoo Demokraatille.

Orpon kritiikin taustalla on se, että parlamentaariseen työryhmään on tulossa vain verot ja rahoitusratkaisu mutta siellä ei päätetä varsinaista sote-ratkaisua tai sote-rakennetta, josta on jo (mahdollisten) tulevien hallituspuolueiden sopimus. Sote rakentuu alueille, joita kutsutaan maakunniksi.

”Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä”, hallitusohjelmassa lukee.

Essayah syyttää lipeämisestä.

Toisen tulevan oppositiopuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että aina mikäli on parlamentaarisia työryhmiä, niihin asetetaan oman puolueen edustus.

– Mutta se että tuodaan perusratkaisu annettuna eli maakunnat ja pohjaratkaisu on minun mielestäni lipeämistä siitä, mitä ennen vaaleja puhuttiin, Essayahkin kritisoi.

– Kyllä tämä minusta menee väärin päin. Itse ajattelen, että nimenomaan soten perusratkaisun pitäisi olla yhdessä hyväksytty. Sitten kun ruvetaan puhumaan rahasta ja erilaisista ratkaisuista, joilla toteutetaan, se on enemmänkin työtä, jota hallitus katsoo. Nyt tässä nämä asiat kiepsahtavat vähän toisin päin. Pääsemme sitten tähän vaikeaan, haasteellisen yksityiskohtaan nimenomaan vaikuttamaan, kun se perusratkaisu tulee sitten annettuna, Essayah sanoo ja toivoo, että koko sote-kokonaisuus voitaisiin käsitellä parlamentaarisesti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo puolueensa tekevän mielellään parlamentaarista yhteistyötä. 

– Pidämme ihan hyvänä, että isoa uudistuksia valmisteltaisiin parlamentaarisessa yhteistyössä. Kyllä me tietenkin haluaisimme, että sote-rakenteestakin käytäisiin parlamentaarinen valmistelu ja keskustelu, hänkin sanoo.

Nyt samalla sivulla Vapaavuoren kanssa.

Sipilän hallituskauden tapaan Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vastustaa myös tulevan Rinteen hallituskauden sote-uudistusta.

– Maakuntavero olisi maan historian suurimpia verouudistuksia, joka takuuvarmasti nostaisi verorasitusta sanoi hallitus ihan mitä tahansa. Konditionaali siksi että uskon että tämäkin uudistus kaatuu, Vapaavuori maalaa Twitterissä.

Toisin kuin Sipilän (kesk.) hallituskaudella, tällä kertaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on Vapaavuoren kanssa samalla sivulla.

– Ollaan todellakin, koska edelleenkin totean sen, minkä olen sanonut aina, että keskusta asetti viime kaudella ehdoksi hallitukseen tulolle maakuntapohjan. Me yhdessä silloin puolueessa hyväksyimme, että okei, näin. Mutta se tuotti suurta tuskaa ja sittemmin on sen neljän vuoden aikana osoittautunut, että maakuntapohja on aivan turha. Ja koska on näin, meidän on hyvin helppo olla samaa mieltä pormestari Vapaavuoren ja kaikkien muiden kaupunginjohtajien kanssa, Orpo sanoo.

Vapaavuoren tavoin Orpo ei usko sitä, että sote saataisiin Rinteen hallituksen aikana valmiiksi. Orpon mukaan neljä vuotta menee taas hukkaan.

– Taas alkaa tällainen valtava uudistushässäkkä ja uutta lainsäädäntöä, hallintoa rakennetaan, kun pitäisi hoitaa ihmisiä ja ihmisten terveyttä, Orpo sanoo.

– Ei rakenneta hallintoa ja uusia veroja, annetaan kuntien näyttää ja mennä eteenpäin. Minulla on sellainen olo, että lähes koko Suomeen syntyisi vapaaehtoiselta pohjalta ratkaisut, jotka ovat riittävän isot. Jos joku kunta jäisi yksin tai ei olisi riittävän vahva, sitä pitäisi sitten jollain tavalla ohjata, hän jatkaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE