Hän sanoi, että ilmoituksessa on siis kyse sitoutumisesta sellaiseen talouspolitiikkaan, joka ohjaa julkisen talouden kestävälle uralle.

– Hallituksen puolesta voin todeta, että 9 miljardin kokonaisuus on yhteensopiva tiukentuneiden EU:n sääntöjen kanssa, ja hallitus on sitoutunut sen täysimääräiseen toimeenpanoon.

Opposition huomiota kiinnitti hallituksen paperissa erityisesti se, että siinä kehutaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistusta, kun aiemmin hallitus on löytänyt uudistuksesta lähinnä negatiivista sanottavaa.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen kutsui suurimmaksi yllätykseksi sitä, että nyt Orpon-Purran hallitus ”kehuu edellisen hallituksen päättämän sote-uudistuksen maasta taivaisiin”.

– Siis nyt te kehutte komissiolle, että meillä on niin hieno sote-uudistus, että kyllä voi Suomelle antaa vähän lisäaikaa tähän talouden tasapainottamiseen, mutta kun viime viikolla täällä käsiteltiin budjetin lähetekeskustelua, niin teiltähän loppuivat sanat kesken, kun te yrititte keksiä haukkumasanoja tälle uudistukselle. Kumpaa tässä nyt pitää uskoa, teidän kirjoittamaanne suunnitelmaa vai teitä? Todella tilanne on se, että täällä Helsingissä te haukutte sote-uudistusta ja Brysseliin menette sitä kehumaan, Räsänen sanoi.

SDP:N kansanedustaja Lauri Lyly löysi paperista myös muuta hämmästeltävää.

– Toinen ristiriita täällä liittyy myös siihen, että kun täällä on monta kertaa tuolta ministereitten aitiosta todistettu, että Sanna Marinin hallitus ei ole luonut yhtään työpaikkaa, niin kuitenkin tässä sanotaan, että yhteensä pohjoismaisen työvoimamallin sekä työttömyyspäivärahan lisäpäivien poiston arvioidaan lisäävän työllisyyttä 20 000:lla. Kumpaa tässä nyt pitää uskoa: näitä teidän laskelmianne, jotka tässä sanotaan, vai onko niin, että niillä ei ole merkitystä edellisen hallituksen aikana mutta nyt teidän hallituksen aikana on, Lyly kyseli.

Hallitus hakee EU-komissiolta suunnitelmassaan lisäaikaa sopeuttamiselle. Komissio laskee sopeutusurat neljälle ja seitsemälle vuodelle. Suomi on hakemassa seitsemän vuoden sopeutuskautta. Tähän puuttui keskustan kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli.

– Tätä hallituksen komissiolle tekemää pidennystoivetta perustellaan sillä, että sen taustalla oleva suunnitelma vaatii aikaa, koska siellä on uudistuksia, jotka ottavat aikaa, ja minusta tämä on sinänsä täysin järkeenkäypä ja ymmärrettävä perustelu. Siellä on kaikki uudistukset, puhumattakaan niistä vaikutuksista. Ne ottavat aikansa. Mutta tähän viitaten ihmettelen kyllä sitä, että kun hyvinvointialueet ovat esittäneet tai, voisiko sanoa, vaatineet, ne vaativat lisää aikaa alijäämiensä kattamiseen, niin hallituksen vastaus tähän on ollut, että ei käy. Minusta tämä on käsittämätöntä. Hallitus ei siis usko hyvinvointialueiden perusteita, jotka ovat siis kutakuinkin samat, joilla se itse hakee sopeutuskauden pidennystä komissiolta, Kalli sanoi.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo vastasi opposition kritiikkiin todeten, että sotessa on potentiaali, mutta se ei toteudu sellaisessa mallissa, jonka viime hallitus nykyiselle jätti.

– Menot kasvavat. Te olette itse vaatineet meiltä nopeammassa tahdissa sen korjaamista, siis oman mallinne korjaamista nopeammassa tahdissa. Eli samalla sanotte sen, että se ei toimi, mutta siellä on potentiaalia ja sitä työtä me tehdään, jotta me saamme sote-menojen kasvua hillittyä ja jotta saadaan samaan aikaan suomalaisten palvelut turvattua. Ja siinä, hyvät kollegat, tässä koko jutussa on kyse, Orpo sanoi.

– Jos me nyt tekisimme, kuten täällä keskusta esimerkiksi esitti, että alijäämän kattamisvelvoitetta pidennettäisiin, tätä aikaa, eli annettaisiin alueille lisää rahaa, se tarkoittaisi sitä, että me joutuisimme tekemään niitä samoja sopeutuksia enemmän jostakin muualta, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolustautui.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman ei jättänyt hallituksen johtokaksikkoa rauhaan.

– Me kysymme näiden teidän komissiolle lähettämienne tekstien perään sen vuoksi, että, arvoisa pääministeri, te peritte Suomessa ennätystyöllisyyden – ennätystyöllisyyden – ja nyt te johdatte hallitusta, joka on, arvoisa pääministeri, onnistunut surkeiten työllisyyden hoitamisessa. Ja kun te kasvussa olette epäonnistuneet ja kun tässä ovat nämä uudet finanssipoliittiset säännöt, nyt te pyydätte jatkoaikaa ja pidennystä tälle talouden sopeuttamiselle, ja millä te perustelette? Työllisyyden osalta: pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja lisäpäivien poisto – molemmat edellisen hallituksen, Lindtman sanoi.

– Mitä tulee tähän sote-uudistukseen, jatkoitte sote-uudistuksen haukkumista, mutta tuonne Brysseliin puhutte ihan toista. Rahoitusmallista sanotte, että tämä antaa kannustimet tehostaa toimintaa. Nämähän ovat aivan eri puheet kuin mitä te olette täällä puhunut. Kummat puheet pätevät, pääministeri Orpo, ne, mitä puhutte Brysselissä, vai ne, mitä puhutte täällä eduskunnassa? Lindtman tivasi.

Asiaan otti kantaa myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

– Voisitteko te, pääministeri Orpo, myös täällä kotimaan kamaralla antaa tunnustusta Marinin hallituksen rakenneuudistuksille, jotka auttavat meitä selviytymään tässä keskipitkän aikavälin suunnitelmassa? Vai onko se niin, että kun sinne Brysselin mennään, niin sitten vaihdetaan palttoota ja kerrotaan ihan toisenlaista tarinaa? Kyllä me kehut täällä kotimaassakin kestämme, Tuppurainen sanaili.

– Edustaja Tuppurainen, sanoitte, että me olemme sitoutuneet Marinin hallituksen sote-ratkaisuun. Meidät on sidottu Marinin hallituksen sote-ratkaisuun, koska se lainsäädäntö tehtiin tässä eduskunnassa viime kaudella. Edustaja Tuppurainen, meidät on sidottu Marinin hallituksen velkaperintöön, ja sitä tässä yritetään yhdessä komission kanssa tällä hetkellä korjata, Petteri Orpo vastasi.

KESKUSTELU sotesta ei tauonnut tähänkään.

– Se suurin kysymyshän tässä keskustelussa nyt todella on se, huijaako hallitus suomalaisia vai huijaako hallitus komissiota. Täällä paperissa te perustelette komissiolle, että komissio antaisi Suomelle lisäaikaa, sillä, että meillä on näin hieno sote-uudistus, minkä te vielä toteatte täällä, että uudistuksen jälkeen palvelut ovat parantuneet, henkilöstöpula on vähentynyt, tämä antaa mahdollisuuden kustannusten hillintään, Joona Räsänen hiillosti.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virtakin otti asiaan kantaa.

– Minun kokemukseni mukaan suomalaiset eivät arvosta kaksinaamaisuutta, ja siltähän se nyt tänään täällä kuulostaa, että sinne EU:lle mennään kertomaan jotain muuta ja suomalaisille kerrotaan toista. Silloin sote-uudistusta käytetään kilpenä EU:n suuntaan ja suomalaisille oman kannatuksen nostoon, hän sanoi.

KESKUSTELUN jatkuessa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman oli jo näkevinään hallituksen edustajien puheenvuoroissa ”pehmenemistä”.

-Että ehkä näissä viimeisimmissä puheenvuoroissa se sote-uudistus nyt ei ollut näiden kaikkien Suomen talouden ongelmien alku ja juuri. Ja arvoisa pääministeri, olisiko niin, että nyt sitten tämän keskustelun jälkeen sävy muuttuu siitä, miten suhtaudumme esimerkiksi tähän sote-uudistukseen, jota te nyt täällä komissiossa kehutte? Lindtman veisteli.

Petteri Orpo sanoi vielä asiakohdan viimeisessä puheenvuorossaan, että jos sote-päätös olisi peruttu hallitusohjelmaneuvotteluissa, se olisi ollut iso viesti.

– Mutta me todettiin, että hallinnollinen uudistus on tehty edellisen hallituskauden aikana mutta se on muuten keskeneräinen, ja nyt me teemme hartiavoimin töitä sen eteen, että se hallintomallin sisällä oleva palvelujärjestelmä saadaan kuntoon, pelaamaan ja saadaan henkilöstö riittämään, rahat riittämään ja palvelut pelaamaan. Siinä, jos jossain, meillä on yhdessä tekemistä. En tiedä, kuka aina aloittaa sen negatiivisen puheen, mutta aika monesti täällä on sellainen olo, että me emme tee asiassa yhtään mitään oikein teidän mielestänne, vaikka me teemme juuri niitä uudistuksia, mitä alueiltakin toivotaan, nimenomaan niihin palvelujärjestelmiin. Pyritään tukemaan alueita, tekemään yhdessä, Orpo sanoi.

– Sitten tosiasia on myöskin se, että kun se sote oli keskeneräinen ja se on edelleen keskeneräinen, niin se on yksi keskeisiä perusteita, miksi me joudumme hakemaan pidennystä. Kyllä siellä Brysselissä tiedetään tämän meidän sotemme tässä vaiheessa olevat ongelmat, pääministeri jatkoi.