Turva – Hymy
Tyomies

Orpo kehuu Vapaavuoren vahvaa otetta: ”Keskustelemme säännöllisesti hänen kanssaan yhteiskunnallisista asioista”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Valtiovarainministeri Petteri Orpo on hyvin informoitu Jan Vapaavuoren tekemisistä. Keskustelut ovat säännöllisiä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Demokraatille keskustelevansa säännöllisesti Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa yhteiskunnallisista asioista.

Viime aikoina Vapaavuori on kunnostautunut kokoamalla isoja kaupunkeja, niin kutsutut C21-kaupungit, ottamaan kantaa hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen.

Suurimmat kaupungeista ovat hyvin kriittisiä maakuntauudistukselle ja pormestari Vapaavuori ja Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ovat sanoneet suoraan, että se pitäisi perua.

Vaikka kaikki mukana olevat kaupungit eivät olisi maakuntauudistusta kuoppaamassa, Vapaavuoren kasaamasta porukasta puhutaan myös kapinaliikkeenä.

Demokraatti kysyi Orpolta, pitääkö Vapaavuori hänet informoituna myös siitä, mitä kaupunkien kesken nyt tapahtuu.

– Hän toimii myöskin Helsingin pormestarina ja siitä roolistaan hän varmaan tekee totta kai ratkaisuja ja liikkeitä. Me olemme keskustelleet, Orpo vastaa.

Oliko teillä etukäteen tiedossa, että hän tulee tällaisen kaupunkikokouksen pitämään, hyvissä ajoin?

– Kun en muista milloin se julki tuli, mutta kyllä hän on jossain minua informoinut, että hänellä on tällainen kutsu lähdössä.

”No ei varmasti, kun meillä on yksi Suomi.”

Koska hallituksessa kokoomus kannattaa maakuntauudistusta ja nyt Vapaavuorella suunta on täysin toinen, moni on katsonut kokoomuksen ajavan kaksilla rattailla. Tällaista pohdintaa käydään takuulla ainakin keskustan piirissä.

Vapaavuoreen yhteyksiä pitävä Orpo kuitenkin kiistää kahdet rattaat.

– No ei varmasti, kun meillä on yksi Suomi, jossa on kaupungit, joilla on valtavan kokoinen rooli. Vaikka meillä olisi mikä hallintomalli, meidän täytyy huolehtia näiden kaupunkien tekemisistä.

– Vapaavuori on Helsingin pormestari, se on hänen työnsä. Hän tekee sitä vahvalla mandaatilla ja vahvalla otteella. Minusta se on hyvä asia Helsingin ja kaupunkien kannalta, että hän on ottanut ison roolin tässä, koska me tarvitsemme kaupunkien äänen, Orpo sanoo.

”On tosi hienoa kuulla, millaisia esityksiä kaupunkien suunnasta alkaa tulla.”

Petteri Orpo toteaa pitävänsä oikein hyvänä, että kaupungit kokoontuvat ja keskustelevat kaupunkipolitiikasta ja kaupunkien asemasta. Orpon mielestä ne ovat olleet pitkään melko matalalla profiililla liikenteessä.

– Kaikissa ratkaisuissa kaupungeilla on aivan keskeinen rooli Suomen hyvinvoinnin turvaajana. Totta kai me tarvitsemme elinvoimaista maaseutuakin, mutta ihmiset asuvat kaupungeissa yhä enemmän. Kaupungistumiskehitys on globaali megatrendi, joka jatkuu. Työpaikat ovat kaupungeissa. Bruttokansantuotteesta, viennistä syntyy iso osa kaupungeissa. Siksi kaupunkien toimintaedellytysten turvaaminen kaikissa mahdollisissa malleissa, oli kyse sotesta tai maakunnista, on oleellista, Orpo sanoo.

Hän toivookin, että kaupunkien tiivistyneestä yhteistyöstä syntyy myös hallitukselle ratkaisuehdotuksia.

Kuinka iso paine kaupungeilta tulee, että maakuntia mietittäisiin uudestaan?

– Minä en halua mennä tähän vastakkainasettelu-asiaan ollenkaan.

Mutta pitääkö heidän äänensä kuulla?

– Totta kai heitä pitää kuulla ja minä olen iloinen, että he kokoontuvat.

Voiko se vaikuttaa konkreettisesti maakuntauudistukseen?

– On tosi hienoa kuulla, millaisia esityksiä kaupunkien suunnasta alkaa tulla. Tämä oli ensimmäinen tapaaminen. Esityksiä alkaa tulla ja kannattaa ilman muuta ottaa niitä huomioon uudistuksen eteenpäinviennissä, Orpo toteaa.

Hän nostaa esiin kasvupalveluiden uudistuksen. Siinä työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyisivät hallituksen kaavailujen mukaan maakuntien järjestettäviksi pois lukien pääkaupunkiseutu, jolle on tarjottu erilisratkaisua.

– Minusta kannattaa hallituksen piirissä vielä harkita uudestaan, voisiko kasvupalveluiden järjestäminen olla kaupungeilla. Olen sen monta kertaa sanonut hallitustyöskentelyn aikana. Kannattaa ilman muuta kuunnella ja katsoa, koska yhdessähän näitä kannattaa tehdä. Mikään ei olisi kauheampaa kuin oikeasti lähteä vastakkainasetteluun. Tehdään mieluummin yhdessä. Katsotaan, mitä kaikkea on sovitettavissa meidän (hallituksen) uudistukseen, Orpo sanoo.

Vapaavuori on korostanut voimakkaasti kaupunkien megatrendimäistä roolia kasvun moottoreina. Siihen malliin eivät oikein maakunnat kuulu.

Jaatteko sen Vapaavuoren ajatuksen, että kaupungit ovat nimenomaan kasvun moottori nykymaailmassa eikä maakunnat vai onko hallituksen mielestä maakunnat se moottori?

– Minä tulkitsen tätä keskustelua aika laajasti. Kaupungitkin tuntuvat hyväksyneen sote-ratkaisun ja sehän tuo maakuntatasolle ison roolin valtavan soten järjestäjänä. Se on erittäin iso vastuu ja tehtävä. Sitten on kyse, kuinka vahvaa muuta maakuntahallintoa (on) ja mitkä ovat kaupunkien toimintaedellytykset. Näihin täytyy löytää balanssi. Hallitus on hallitusohjelmassa ja hallituksen päätöksin sitoutunut tekemään sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen. Niitä me nyt teemme.

”Molemmat lait ovat tilastokikkailua ja kiusantekoa” – vihattu malli halutaan jäihin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Li Andersson keskusteli pääministeri Juha Sipilän kanssa viime vuoden viimeisessä täysistunnossa eduskunnassa.

Vasemmistoliitto vaatii, että niin sanottu ”aktiivimalli” kumotaan ja Suomen poikkeuksellisen kovista karensseista luovutaan. Puolue hillitsisi työttömyyttä ohjaamalla riittävät määrärahat työllisyyspalveluihin, palkkatukeen ja uudelleen kouluttamiseen.

Karensseista luopuminen on vasemmistoliiton mielestä tärkeää, sillä ne työntävät työttömät toimeentulotuelle ja lisäävät siten tulottomien kotitalouksien määrää. Työnhakijoita ei pidä rangaista kunnollisten työllisyyspalveluiden puutteesta.

Puheenjohtaja Li Andersson on huomannut, että myös hallitus on tajunnut ”aktiivimalli”, ettei se nimestään huolimatta palkitse työttömiä aktiivisuudesta – eikä vastaa kansalaisten oikeustajua.

Hänen mielestään osotus tästä on, että ministerit Mika Lintilä (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.) ”jopa vääristelivät lain sisältöä julkisuudessa”.

– Nyt on meidän kaikkien tehtävä yhdessä rakentaa painetta ja kaataa työttömien asemaa heikentävät lait, Andersson kannustaa.

Ideana vaikuttaa olevan, että työttömänä on niin huono olla, että mikä tahansa työ millä tahansa ehdoilla kelpaa.

Hän vaatii, että työministeri Jari Lindströmin (sin.) johdolla suunnitellun omatoimisen työnhaun mallin, ns. ”aktiivimalli 2”, valmistelu on myös lopetettava. Malli pakottaisi työttömän karenssin uhalla hakemaan yhtä työpaikkaa viikossa riippumatta siitä onko hakijalla edellytyksiä työllistyä haettavaan paikkaan. Tämä tuottaisi työnantajille ja viranomaisille suuruusluokassa 10 miljoonaa turhaa työhakemusta vuodessa läpikäytäväksi.

– Molemmat lait ovat tilastokikkailua ja kiusantekoa työttömiä kohtaan. Lisäksi turhat hakemukset kannustaisivat työnantajia olemaan ilmoittamatta avoimia työpaikkoja mahdollisimman laajasti. Koko ideana vaikuttaa olevan, että työttömänä on niin huono olla, että mikä tahansa työ millä tahansa ehdoilla tai tuntimäärällä kelpaa ja työehtoja saadaan näin poljettua, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto kutsuu kaikkia suomalaisia omasta ammattiliitostaan riippumatta osallistumaan helmikuun mielenilmaukseen. Puolue hämmästelee myös ”suuresti) korkeastikoulutettujen Akavan puheenjohtajan puheenjohtajan Sture Fjäderin lausuntoja aktiivimallista.

Vasemmistoliiton puoluehallitus käsitteli työttömyysturvaa ja sen uudistamista kokouksessaan tänään.

Nyt paukahti vastaus ”aktiivimallia” hehkuttaneille Juhana Vartiaiselle ja Martti Hetemäelle: ”Ehkä kansalaisten raivolta työttömien kohtelua kohtaan olisi vältytty”

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen vastaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäelle ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaiselle blogikirjoituksessaan. Sekä Hetemäki että Vartiainen ovat ottaneet omissa kirjoituksissaan kantaa ns. aktiivimalliin, jossa työttömiä patistellaan työnhakuun tukileikkauksen uhalla.

Siekkisen mukaan ”aktiivimallin kehittäjä” Hetemäki puolusteli uudistusta mutta sortui poimimaan verrokkimaa Tanskasta vain yksittäisen palasen työttömyysturvajärjestelmästä.

”On kovin ongelmallista kopioida yksi palanen toisen maan järjestelmästä, kun paremminkin pitäisi analysoida kokonaisuutta ja miettiä, miten voisimme kehittää suomalaista järjestelmää Tanskan suuntaan.”

Siekkisen mukaan myös Vartiainen on väittänyt, että Tanskan aktiivimalli on ankarampi kuin Suomen versio.

”Keskustelussa ei ole otettu huomioon, että Tanskassa työttömyysturvan uudistamista on jatkettu. Tänä vuonna koko työttömyysturvan laskenta on muutettu tuntiperusteiseksi. Samalla työttömiä kannustetaan lyhyidenkin töiden vastaanottamiseen niin, että jokainen tehty työtunti pidentää työttömyysturvaa kahdella tunnilla. Tätä voi aidosti kutsua kannustamiseksi.”

Olisiko syytä hieman miettiä, miten yhteistyötä tehdään?

Siekkinen kertoo tutustuneensa viime syksynä paikan päällä Tanskan malliin.

”Työttömien palvelut todella tekivät vaikutuksen. Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin.”

Siekkinen sanoo, että aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia, mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti.

”Olisiko syytä hieman miettiä, miten yhteistyötä tehdään? Ehkä nyt nähdyltä kansalaisten raivolta työttömien kohtelua kohtaan olisi vältytty, jos hallitus olisi oikeasti kuunnellut kaikkia osapuolia ja etsinyt yhteisistä lähtökohdista uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi.”

Pardia älähtää valtion tienesteistä: Syrjivät palkkaerot pitää korjata

Kuva: Arja Jokiaho

Pardian hallitus linjasi tänään kokouksessaan palkkausta ja palkitsemista. Sen mielestä oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus, tasa-arvo ja samapalkkaisuus ovat arvoja, joita pitää edistää kaikissa palkkaratkaisuissa.

Palkansaajajärjestö Pardiaan kuuluu noin puolet valtion henkilöstöstä.

– Palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen kehittämisen on seurattava vähintään työmarkkinoiden yleistä kehitystä, jotta nämä arvot toteutuvat.

Puheenjohtaja Niko Simola arvioi, että virka- ja työehtosopimuksiin voi sisältyä yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittavia eriä ja myös eriä, jotka vähentävät sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Pardian vaatii, että tuottavuuden ja tuloksellisuuden paranemisen on heijastuttava myös palkitsemiseen.

– Varsinkin organisaatiomuutoksista, kuten fuusioista, aiheutuu perusteettomia ja syrjiviä palkkaeroja, joita pitää korjata. Palkkojen yhdenvertaisuudesta ja rahoituksesta huolehtiminen on ensisijaisesti työnantajan vastuulla, Simola korostaa.

Pardia haluaa kehittää vaativuuden arviointia.

Pardian sopimusaloilla on laajasti käytössä palkkausjärjestelmät. Niiden sisältöä pitäisi kehittää alan tarpeiden mukaan. Simola huomauttaa, että esimerkiksi valtiolla sopimuksia on peräti 117.

– Niiden yhtenäistämistä tulee jatkaa, ja tavoitteena on oltava yksi yhtenäinen valtion palkkausjärjestelmä. Se vaatii lähes poikkeuksetta lisärahoitusta, mikä on otettava huomioon sopimuksia tehtäessä.

Tehtävän vaativuus on palkkauksen keskeinen osa, jota täydentää suoritukseen perustuva henkilökohtainen osa. Pardia haluaa kehittää vaativuuden arviointia.

– Vaativuuden nousu pitää ottaa huomioon myös silloin, kun tehtävän sisältö tai sen laajuus muuttuu vähittäin entistä vaativammaksi.

Pardia korostaa, että muutosta pitää arvioida työntekijän – ei työnantajan – näkökulmasta.

Pardian hallitus korostaa, että luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla on oltava tasavertainen neuvotteluasema. Heillä pitää olla käytössään palkkauksesta samat tiedot kuin työnantajalla.

Heikki Hiilamo reagoi rajusti Teemu Laajasaloa ryöpyttäneen Johanna Korhosen toimintaan: ”Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan”

Kuva: Jari Soini
Heikki Hiilamo.

Sosiaalipolitiikan professori, aiemmin muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvostelee blogikirjoituksessaan Kotimaa24:ssä voimakkaasti Helsingin piispan Teemu Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Johanna Korhosta.

Korhosen neljänkymmenen kysymyksen selvityspyyntö Laajasalon yritystoiminnan epäselvyyksistä ja luottokortin käytöstä Kallion kirkkoherrana tuli julkisuuteen viime viikolla. Korhonen on Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Korhonen nosti esille uutena asiana Laajasalon tekemät ostokset Helsingin seurakuntayhtymän luottokortilla, jolla oli ostettu muun muassa matkoja, festivaalilippuja, hotellihuoneita ja samppanjaa. Korhosen mukaan suuri osa kuiteista joko puuttuu tai on muuten puutteellisesti selvitetty.

Hiilamo kirjoittaa, että Laajasalon tapauksessa kyse on muustakin kuin talousepäselvyyksistä ja kirkollisverojen vastuullisesta käytöstä.

”Kohun taustalla on pääasiassa yksi henkilö, toimittaja Johanna Korhonen, joka kannatti syksyllä aktiivisesti Helsingin piispanvaalissa Laajasalolle jo ensimmäisellä kierroksella hävinnyttä ehdokasta. Vaalikamppailun aikana Korhonen pyrki levittämään epämääräisiä väitteitä siitä, että Laajasalo olisi muka syyllistynyt seksuaalisen häirinnän suosimiseen.”

Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä.

Viime viikolla Korhonen julkaisi Hiilamon mielestä ”mediaseksikkäitä väitteitä ja kysymyksiä”.

”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä. Pidän menettelyä vääränä ja toimittajaetiikan vastaisena.”

Hiilamo pitää myös outona, ettei Korhonen tuonut Laajasaloa koskevia asioita hiippakuntavaltuuston käsiteltäväksi, eikä informoinut valtuuston jäseniä Laajasalon vastaisista toimistaan.

”Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä ja näin tehdä tämän virkatoimien hoitaminen mahdottomaksi.”

Hiilamon mukaan Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan.

”Pidän Korhosen menettelytapoja Laajasalon vastaisessa kampanjassa niin vahingollisina, että olen ilmoittanut hänelle, etten tule enää jatkossa hänen kanssaan samalle ehdokaslistalle.”

Olen käyttänyt korttia vain virkaan liittyviin tehtäviin.

Korhonen sanoi viime viikolla Demokraatille suhtautuvansa luottamustehtäviinsä vakavasti.

– Minusta luottamushenkilön on puututtava sellaisiin asioihin, jotka näyttävät kaipaavan selvittämistä.

Korhosen mukaan hän haluaa, että Laajasalo vastaa hiippakunnalle asiassa.

– Kyseessä ei ole minun ja hänen välinen skaba. Tämä ei liity henkilösuhteisiimme, jotka ovat aina olleet hyviä.

Piispa Laajasalo sanoi Demokraatille, että on käyttänyt yhtymän luottokorttia ainoastaan virkatehtäviin.

– Minulta ei ole viiden vuoden aikana palautettu laskuja tai pyydetty lisäselvityksiä kuin muistaakseni kerran. Olen käyttänyt korttia vain virkaan liittyviin tehtäviin.

Hän sanoi, ettei luottokortti-asia liity hänen toimintaansa Helsingin piispana.

– Kuitteja on hukkunut liikaa, niin ei saa tietenkään olla, se on huolimattomuutta, ja siitä olen pahoillani.

Näinkö varma Niinistö on voitostaan? – Tyly arvio Niinistön tempusta: ”Diivailua”

Kuva: lehtikuva / timo heikkala
Presidenttiehdokas Sauli Niinistö.

Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmaan on kuulunut puhelu ehdokkaalle tentin jälkeisenä aamuna ja kysymys, miten meni.

– Mutta Sauli Niinistön kohdalla tämä ei ollut mahdollista. Puhelu ei hänelle sopinut, Ykkösaamun juontaja Sakari Kilpelä sanoi.

Sauli Niinistön eilistä esiintymistä ja asiasisältöä aamun ohjelmassa arvioivat politiikan toimittaja Pirjo Auvinen ja Turun yliopiston yleisen valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen.

Kun Kilpelä kysyi Auviselta, millainen oraattori lavalla esiintyi, Auvinen palasi omaehtoisesti Niinistön kieltäytymiseen puhelusta Ykkösaamuun. Auvisen arvio ei ollut ehdokkaan kannalta imarteleva.

– Ennen kuin arvioidaan sitä puhetta, niin nyt täytyy sanoa, että nyt tuo, että hän ei muitten lailla suostu tähän aamupuheluun, niin se on nyt tämmöistä presidenttiä. Siinä hän kyllä asettaa itsensä nyt muiden yläpuolelle. Ei kuitenkaan olisi soitettu kello kolme hänelle eikä muuta, että… Vaikka eilen aika tuollaisena, miten nyt sanoisin, normaalina presidenttiehdokkaana esiintyikin, niin tämä on nyt vähän diivailua, Pirjo Auvinen sanoi.

Keskustelua aiheesta