Politiikka
24.2.2026 13:00 ・ Päivitetty: 24.2.2026 13:02
Orpo näkee Ukrainan moraalisena voittajana: ”Sotilaallista voittoa rintamalla ei ole nähtävillä”
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Venäjä ei ole neljässä vuodessa saavuttanut oikeastaan mitään sodan tavoitteistaan. Sen sijaan yli miljoona venäläistä sotilasta on joko kuollut tai loukkaantunut.
Orpo kommentoi tiistaina eduskunnassa tasavallan presidentin Alexander Stubbin tanskalaiselle Politiken-lehdelle antamaa haastattelua, jossa Stubb sanoi Ukrainan olevan voittamassa sodan. Stubb perusteli näkemystään muun muassa Venäjän sodassa kärsimillä massiivisilla miehistötappiolla.
– Siinä mielessä Ukraina on jo voittanut. Se on voittanut itsenäisyytensä. Se on pystynyt tekemään Venäjän aikeet tyhjäksi, mikä on johtanut siihen, että Nato on laajentunut Ruotsiin ja Suomeen, Orpo sanoi toimittajille.
Orpo huomautti myös Naton päättäneen nostaa puolustusmäärärahat viiteen prosenttiin. Ukraina on Orpon mukaan voittanut puolelleen Euroopan unionin.
– Sotilaallista voittoa rintamalla ei ole nähtävillä. Mutta Ukraina on moraalisesti voittanut ja nyt meidän pitää huolehtia siitä, että saadaan aikaan rauha. Meidän täytyy olla siinä, niin kuin olemme, täysin Ukrainan tukena.
VOITTOPUHEET voi nähdä myös Euroopan näkökulmasta kiusallisina. EU ei päätöksestä huolimatta ole toistaiseksi kyennyt toimittamaan Ukrainalle viimeisintä 90 miljardin euron lainaa, koska Unkari ryhtyi sitä omista syistään vastustamaan.
– Meidän päätös oli yksimielinen. Nyt nähdään Orban-show, jolle pitää saada tehtyä loppu ja löytää ratkaisu. Että se yksimielinen päätös, joka Eurooppa-neuvostossa tehtiin, menee maaliin, Orpo sanoi ja viittasi Unkarin pääministeriin Viktor Orbaniin.
– Tämä on Ukrainan puolesta ja EU:n näkökulmasta erittäin ikävää mutta kyse on yhden valtionpäämiehen showsta, johon pitää tehdä loppu.
Orpo ei arvioinut tarkemmin miten nopeasti ratkaisu EU:ssa syntyy. Keskusteluja käydään hänen mukaan koko ajan. Ukrainan pitää Orpon mukaan saada rahansa.
– Luotan von der Leyeniin ja komissioon. Tuemme kollegat, päämiehet, kaikki muut. Luodaan se paine sinne, että tämä ratkaistaan.
Ukrainan tukijoiden joukossa EU:ssa ovat koko ajan korostuneet maat, jotka ovat Venäjän tai Valko-Venäjän rajanaapureita.
– Nyt kun viides vuosi alkaa, näkee väsymystä sotaan. Siksi meidän, jotka ollaan ensimmäisessä joukossa oltu Ukrainaa tukemassa, täytyy jatkaa myös EU:n ja Naton sisällä koko ajan sitä työtä, että muutkin ovat mukana, Orpo sanoi.
PUHEMIES Jussi Halla-aho (ps.) totesi Ukrainan sodan lopputuloksen riippuvan suuresti siitä mitä Eurooppa ja länsimaat tekevät. Hän ei nähnyt sodan lopputuloksella spekuloimista kovin hedelmällisenä.
– Sen sijaan meidän tulee keskittyä niihin asioihin, jotka ovat meidän käsissämme eli Ukrainan tukemiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin, Halla-aho kommentoi eduskunnassa.
Halla-aho huomauttaa Euroopan antama Ukraina-tuen kasvaneen.
– Asian kääntöpuoli on se, että Yhdysvaltain sitoutuminen Ukrainan tukemiseen on selvästi heikompaa kuin aiemmin. Euroopan pitää ottaa suurempaa roolia. Sen olisi pitänyt ottaa alusta lähtien suurempaa roolia. Ikävää, että täällä erilaisten syiden vuoksi viivyteltiin tämän oman ryhdistäytymisen kanssa, kunnes sitten oli pakko terästäytyä.
EU:n päätöksenteossa olisi Halla-ahon mukaan parantamisen varaa.
– Onhan tämä sietämätön tilanne, että yksi tai kaksi maata pystyvät omista itsekkäistä intresseistään käsin estämään kaikkien välttämättömiksi tietämät toimet.
– Tosiasia on kuitenkin se, että erinäisten maat Euroopassa piilottelevat Unkarin kaltaiset pahisten selän takana ja ovat salaa tyytyväisiä siitä, että näitä toimenpiteitä jarrutetaan. On ikävää, että Eurooppa ei ole tässä asiassa yhtenäisempi.
– Suomi, Baltian maat ja Skandinavian maat ovat valitettavasti pieniä maita. Se, että me ylisuoritamme ei riitä, vaan isommilta mailta tarvitaan paljon isompia panoksia. Tämä on se viesti, jota me jatkuvasti viemme niin sanotuille saman mielisille kumppaneillemme, että tarvitaan kaikkien kontribuutiota.
PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkäsen (kok.) mukaan neljä vuotta kestäneen sodan tappiot ovat Venäjän kannalta menossa huonoon suuntaan sekä talouden että kaluston ja miehistön näkökulmasta.
– Se, että tuleeko se vaikuttamaan Venäjän poliittiseen päättäväisyyteen resurssien kuluttamisessa, jää nähtäväksi. Joudumme joka tapauksessa varautumaan siihen, että Venäjä on historiallisessa katsannossa aina ollut valmis käyttämään resursseja äärimmäisen paljon.
Ukrainan lisäksi myös Venäjä on tukijamaistaan riippuvainen. Venäjän tapauksessa tuki tulee Kiinasta ja Intiasta, jonka kanssa Venäjä käy kauppaa muun muassa öljystä.
– Nämä tukijamaat käytännössä määrittelevät aika paljon Venäjän sodankäyntikykyä. Tämä on monimutkainen palapeli, jossa Venäjä koko ajan heikkenee mutta alkaako se vaikuttamaan sodankäyntikykyyn, on toinen kysymys.
– Sitä mihin rintamalinja lopulta pysähtyy, ei vielä tiedetä. Sen takia meidän pitää jatkaa Ukrainan määrätietoista tukea ja Venäjän pakotteiden kiristämistä, jotta Venäjä oikeasti lopettaa sotatoimet.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
