Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

18.12.2023 12:30 ・ Päivitetty: 18.12.2023 12:30

Orpo paljastaa: ”Ja Scholz sen päätteeksi kysyi, että mitäs Viktor, jos yksinkertaisesti olisit hetken poissa”

LEHTIKUVA / AFP / LUDOVIC MARIN

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi maanantaina aiempaa yksityiskohtaisemmin dramaattisesta hetkestä, jolloin Unkarin pääministeri Viktor Orban poistui fyysisesti EU:n seuraavien laajenemisaskeleiden tieltä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Päätöksessä oli kyse muun muassa EU:n jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Ukrainan ja Moldovan kanssa.

Tilanne koettiin viime viikolla Brysselissä EU:n poliittisten johtajien huippukokouksessa. Orpo avasi asiaa maanantaina Helsingissä Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin kokousta.

Orpo kuvaili 26 vastaan 1 -asetelman olleen huoneessa käsinkosketeltava, ennen kuin Saksan liittokansleri Olaf Scholz pyysi Unkarin Orbania poistumaan huoneesta. Orpo sanoi, että 26 maata oli käyttänyt jo puheenvuoron – osa muita kovemmin äänenpainoin – ja maiden tahdosta ei ollut jäänyt epäselvyyttä.

-  Ja Scholz sen päätteeksi kysyi, että mitäs Viktor, jos yksinkertaisesti olisit hetken poissa, Orpo kuvaili.

Orpon mukaan Orban nyökkäsi vastaukseksi ja vaihtoi muutaman sanan Scholzin kanssa.

-  Ja sitten sanoin Scholzille, että en tiedä, mitä sanoit, mutta kiitos. Ja se ratkesi sillä erää sillä, Orpo kertoi.

LAAJENTAMISASKELEIDEN hyväksymiseen vaadittiin yksimielinen päätös, jonka Unkari olisi voinut kaataa vastustuksellaan.

Orbanin fyysisen poistumisen jälkeen EU-jäsenmaat saivat kuitenkin päätettyä jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta Ukrainan ja Moldovan kanssa. Lisäksi jäsenmaat myönsivät Georgialle ehdokasmaan aseman.

Liittymisneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa puolestaan avataan, kun jäsenkriteeristö on saavutettu riittävällä tasolla.

Unkari iski kuitenkin akaisin jo seuraavana yönä, kun se esti aikaisin perjantaina päätöksen 50 miljardin euron tukipaketista Ukrainalle. Samassa yhteydessä kaatui koko ehdotus unionin pitkän aikavälin budjettivaran kasvattamisesta.

Myös tämä päätös unionin pitkän aikavälin rahoituskehyksen tarkistuksesta vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Siksi asiaa käsitellään uudessa huippukokouksessa ensi vuoden alkupuolella.

KÄYTÄVÄPUHEISSA Brysselissä on jo väläytelty myös mahdollisuutta evätä Unkarilta väliaikaisesti sen äänivalta. Näin on mahdollista tehdä unionin perussopimuksen artiklan seitsemän mukaisesti, jos jäsenvaltio loukkaa jatkuvasti ja vakavasti unionin perusarvoja.

Perusarvoihin kuuluvat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen mukaan luettuna vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Äänivallan väliaikaiseen epäämiseen tarvittaisiin siis muita perusteita kuin se, että Unkari pullikoi vastaan yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.

Orpo sanoi, että mitään tehtävää Unkarin äänivallan eväämisen valmistelemiseksi ei ole annettu. Hänen mukaansa päätös Ukrainan rahallisesta tuesta tullaan kuitenkin tekemään joko kaikkien jäsenmaiden kesken tai 26 jäsenmaan kesken ilman Unkaria.

Unkari on julkisuudessa kytkenyt oman puoltonsa Ukraina-rahoitukselle siihen, vapautetaanko Unkarille sen oikeusvaltion heikon tilan takia jäädytetyt varat. Orpon mukaan oikeusvaltioperiaatteella ei voida käydä kauppaa eikä jäädytetyillä varoilla ostaa Unkaria.

-  Siksi on pakko jokaisen varautua – ja niin mekin teemme – että mitä se 26 sitten merkitsee. Miten se tehdään? Onko se kahdenvälisiä sopimuksia? Onko se mahdollisesti artiklan seitsemän käyttämistä? Mutta en haluaisi mennä siihen spekulaatioon sen enempää, Orpo sanoi.

Mikko Gustafsson/STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU