– Kunnille ei saa antaa uusia velvoitteita, Orpo totesi eduskunnan lähetekeskustelussa, jossa ruoditaan julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021– 2024.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Ville Vähämäki puolestaan sanoi, että uusien hankkeiden osalta täytyy olla nyt pidättyväinen.

– Etenkin negatiivisesti kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet pitäisi lopettaa, samoin oppivelvollisuuden pidentäminen tulee jättää myöhemmäksi.

Orpo lisäksi pyysi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuorossa pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä.

– Se on tärkeää siksi, että eduskunta voi luottaa hallituksen toimintakykyyn, kun kriisin vaikeammat vaiheet alkavat.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi vastauksessaan, että hallitus on pyrkinyt avoimeen viestintään.

– Täällä toivottiin myös pääministerin ilmoitusta. Varmasti tämä ilmoitus voidaan antaa.

Hän lisäsi, että voidaan myös keskustella siitä, mihin eduskunta vastauksia haluaa ja hallitus niitä mielellään antaa. Marin myös sanoi, ettei kriisin keskellä voi välttää virheitä, mutta kriisitilanteessa hallitus ei voi jättää toimimatta.

Myös Business Finlandin antamat tuet yrityksille nousivat odotetusti salissa esille.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) halusi muistuttaa, ettei ely-keskuksia eikä Business Finlandia ole tehty nopeaan kriisirahoitukseen, ja ne lähtivät vasta kuukausi sitten tekemään kriisirahoitusta.

– Molempia koskee oma lainsäädäntö, joka ei ole tehty tähän maailmaan.

Lintilän mukaan yhtenä vaihtoehtoisena tienä olisi ollut se, että kriisirahoitus hoidettaisiin omalla lainsäädännöllä, mutta tämä olisi Lintilän mukaan kestänyt kuukausia. Hänen mukaansa rahoitus ely-keskuksien ja Business Finlandin kautta oli nopein tapa.

Hänen mukaansa koko ajan kuitenkin pitää tarkastella sitä, miten päästään lähemmäksi suoria tukia. Lintilän mukaan hallitus käy huomenna neuvotteluissa läpi asetusta, jolla liuennetaan velvoitetta kehittämiseen ja kiinteiden kulujen rajaa voidaan nostaa ylöspäin.

Viime aikoina on arvosteltu sitä, että ely-keskusten ja Business Finlandin kautta ohjatut yritystuet kohdistuvat uudistamishankkeisiin eivätkä esimerkiksi tilojen vuokriin tai palkkojen maksuun, jotka ovat monessa yrityksessä akuutein ongelma.

Tukien kohdentuminen on herättänyt keskustelua etenkin sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi viime viikon lopulla selvityksen Business Finlandin myöntämien tukien saajista.

Hallitus on luvannut yrityksille suoraa tukea koronakriisiin vajaat 1,5 miljardia. Business Finlandin osuus on 800 miljoonaa, ely-keskusten 400 miljoonaa ja kuntien 250 miljoonaa euroa.

Ely-keskukset auttavat alle viiden hengen yrityksiä ja Business Finland sitä suurempia. Kunnat myöntävät 2 000 euron avustuksia yksinyrittäjille.

Lintilä kirjoitti aiemmin tänään Twitterissä, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää tarkastuksen Business Finlandin myöntämästä yritysrahoituksesta. Lintilän mukaan tämä on kaikkien osapuolten parhaaksi.

Lintilä kertoo lisäksi keskustelleensa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan kanssa. Lintilän mukaan on selvää, että myös VTV tulee tarkastamaan tätä kokonaisuutta.

Myös muut ahdinkoon joutuneiden yritysten avustuskeinot nousivat eduskunnan istunnossa esille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi aiemmin Lännen Medialle, että parhaillaan selvitetään mahdollisuutta palauttaa alkuvuonna maksettuja arvonlisäveroja takaisin koronakriisistä kärsineille yrityksille.

Kulmuni sanoi täysistunnossa, että se ei ole kuitenkaan erityisen nopea keino ja automaatioon perustuva järjestelmä veisi noin pari kuukautta.

– Nyt olen halunnut viedä tätä asiaa eteenpäin, millä tahansa keinolla.

Hänen mukaansa koko ajan selvitetään kaikkia keinoja, joilla voidaan estää sitä, etteivät yritykset ajaudu konkurssiin. Hän myös lisäsi, että tuhansia ja tuhansia firmoja on jo pystytty auttamaan olemassa olevien tukien kautta.

Etenkin ravitsemisliikkeet ovat ajautuneet ahdinkoon, kun niiden oli suljettava ovensa asiakkailta. Ainoastaan ulosmyynti on enää sallittu.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi, että ravintoloiden osalta on olemassa erilaisia malleja, joita hallitus käsittelee. Hänen mukaansa täytyy myös kaikin tavoin estää lomautusten ajautuminen irtisanomisiksi.

STT–Viivi Salminen