Hän ei ota tarkkaan summaan kantaa, mutta suuruusluokka veronalennuksille on hänen keväällä mainitsemansa 300 miljoonaa euroa.

Orpo perustelee STT:n haastattelussa verolinjaansa kilpailukykysopimuksen maksumuutoksilla. Hänen mukaansa veronalennukset tarvitaan kompensoimaan maksukorotusten vaikutukset.

Kilpailukykysopimuksessa nostettiin palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja työnantajien maksuja alennettiin. Myös ensi vuodelle on jyvitetty sopimuksessa maksumuutoksia, jotka tuntuvat palkansaajan tilipussissa.

Nykyisessä vahvassa taloustilanteessa mahdolliset höllennykset verotukseen herättävät varmasti kritiikkiä. Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tammikuussa, että suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi olla nykyistä kireämpää ja nosti esille tehdyt veronalennukset.

Orpon tavoitteena on tehdä nykyisessä taloustilanteessa neutraalia veropolitiikkaa. Kilpailukykysopimuksen kompensaatio ansiotuloverotuksessa on tarkoitus rahoittaa tekemällä kiristyksiä muihin veroihin.

Orpon mukaan mahdollisia kiristyskohteita ovat esimerkiksi ympäristö-, haitta- ja välilliset verot.

– Olemme tehneet jo joitakin veroratkaisuja, jotka lisäävät ensi vuonna verotuloja jonkin verran, Orpo sanoi.

Orpon mukaan tarkoituksena on tulevina viikkoina eri hallituspuolueiden edustuksen omaavassa ministerityöryhmässä valmistella verolinja koko hallituksen budjettiriihtä varten.

Hän sanoo, ettei nyt tarvita veroelvytystä, mutta työn tekemistä hän haluaa elvyttää aina. Kokoomuslaiselle Orpolle verolinja on myös periaatekysymys.

– Koko meidän hyvinvointimme kasvaa työn tekemisestä ja yrittämisestä. En ymmärrä, miksi vimma kaikkein tärkeimmän hyvinvoinnin lähteen verottamiseksi on niin kova, Orpo sanoi.

Valtion ensi vuoden budjetin valmistelu vauhdittuu tällä viikolla, kun valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat huomenna ja ylihuomenna. Koko hallitus kokoontuu budjettiriiheen kuun lopulla.

STT–OLLI KUIVANIEMI