Rehn asettuu tässä talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuisen arvion kannalle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitäisi edelleen kiinni finanssipolitiikan nykylinjasta, joka on tarkoittanut muun muassa työn verotuksen keventämistä. Rehnin mukaan nykylinja on kevyttä suhdanteisiin nähden.

– Julkinen velkasuhde painuu ensi vuonna alle 60 prosentin ja kokonaisveroaste kevenee vuosien 2017–2019 välillä 1,5 prosenttiyksikköä. Ne ovat myönteisiä asioita, mutta keskipitkällä aikavälillä on edelleen kestävyysvaje ja sen takia on syytä mieluummin kiristää finanssipolitiikkaa kuin löysätä sitä, Rehn sanoo.

Rehnin mukaan tällä hetkellä finanssipolitiikka on jonkin verran elvyttävää, mikä on osittain seurausta kilpailukykysopimuksen yhteydessä päätetyistä veronkevennyksistä.

Veronkevennyksillä on oma kestonsa, Rehn sanoo nyt. Hän ei halua puuttua yksittäisiin keinoihin. Se on hallituksen ja budjettipäätöksiä tekevän eduskunnan asia.

– Vastaavasti parempina aikoina on perusteltua kiristää finanssipolitiikkaa, jotta kyetään säilyttämään riittävä liikkumavara elvytykseen seuraavan taantuman tullessa ja kyetään välttämään liiallinen velkaantuminen. Nyt olemme tilanteessa, että elämme taloudellisesti hyviä aikoja ja siksi on syytä tiukentaa finanssipolitiikkaa ja kerätä liikkumavaraa seuraavaa taantumaa silmällä pitäen.

Rehn huomauttaa, että hänen tarkoituksensa ei ole arvostella entistä tai nykyistä hallitusta, vaan arvioida finanssipolitiikan kehitystä Suomen Pankin talousennusteen valossa. Rehn oli toukokuusta 2015 joulukuuhun 2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministeri.

Rehnin mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaamisen markkinavaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Tapaamisessa ei juuri kuultu uusia avauksia talousasioihin.

– Ilmassa on paljon poliittista epävarmuutta ja arvaamattomuutta tällä hetkellä, ja se heijastuu myös maailmantalouteen.

– Samaan aikaan kun meillä on kauppasodan uhka päällä, (Yhdysvaltojen) protektionismi on siirtynyt retoriikasta käytännön toimiksi. Tämä uhkaa kärjistyä varsinaiseksi kauppasodaksi. Työtä kuitenkin tehdään sen eteen, että kärjistyminen voidaan välttää ja ennemminkin vahvistetaan vapaakaupan ja monenvälisen kaupan edellytyksiä.

Rehn sanoo, että talouden perustekijät ovat euroalueella hyvässä kunnossa, mutta poliittinen epävarmuus uhkaa pahimmillaan suistaa myönteisen kehityksen pois raiteiltaan. Suomen kaltaiselle maalle se on huolestuttavaa, sillä suomalaisten työpaikat ja hyvinvointi ovat kiinni vapaakaupasta ja globalisaatiosta, Rehn sanoo.

Pankkiunionin puolestapuhujana tunnetun Rehnin mielestä myös Ruotsin ja Tanskan kannattaisi harkita pankkiunioniin liittymistä, vaikka ne eivät euromaita olekaan. Molemmissa maissa on hänen mukaansa meneillään hallitusten aloittamat selvitykset pankkiunionin eduista ja haitoista. Ne valmistuvat ensi vuonna.

– Olisi hyödyllistä, että Ruotsi ja Tanska liittyisivät pankkiunioniin, jotta ne olisivat saman sääntelyn ja valvonnan piirissä kuin Suomi. Se varmistaisi täällä toimiville pankeille yhtäläiset kilpailuolosuhteet ja ennakoitavan vakaan toimintaympäristön.

Pohjoismaiset pankit ovat Rehnin mukaan kärkijoukoissa siirtymässä reaaliaikaiseen pikamaksamiseen. Pohjoismaisen pankki- ja rahoitusalan yhdentyminen on myös edennyt voimakkaasti, siksikin Ruotsin ja Tanskan pankkiunioniin liittyminen olisi hänen mielestään perusteltua.

Toimittaja: STT Sanna Nikula.