Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan mitään syytä tukea kasvua finanssipolitiikalla ei ole.

– Talouden kysyntä ei kaipaa tuekseen mitään finanssipoliittisia toimia tällä hetkellä. Meillä on kasvua ihan tarpeeksi, ilman mitään elvyttäviä toimia. Tämä on se hetki, kun pitäisi luoda puskureita julkiseen talouteen.

Tuoreet työllisyysluvut ovat näyttäneet vahvoilta. Spolanderin mukaan hyvä työllisyyskehitys vankistaa julkista taloutta muun muassa pienempien työttömyysmenojen ja suurempien verotulojen kautta. Ennustemuutoksia Spolander ei kuitenkaan lähde ennakoimaan.

Spolander haluaa kuitenkin vielä nähdä, miten työllisyyden  kehitys jatkuu kesän jälkeen.

– Tällaisessa tilanteessa lievän vaalibudjetin riski on olemassa, varsinkin jos näyttää siltä, että kehitys on ollut parempaa.

Hän kuitenkin katsoo, ettei pelivaraa ole syntynyt, jos kestävyysvajeen nujertuminen ja velkaantumisen lopettaminen pidetään tavoitteena.

Valtion budjetin valmistelu vauhdittuu ensi viikolla, kun valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat tiistaina ja keskiviikkona.

Verolinjaukset jäivät kevään kehysriihestä ratkottavaksi budjettiriiheen. Ansiotuloverotuksen keventäminen nousi esille puheenvuoroissa jo kehysriihen yhteydessä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tammikuussa, että suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi olla nykyistä kireämpää, ja nosti esille tehdyt veronalennukset.

Spolander ei ota kantaa budjettiriihen verolinjauksiin, mutta muistuttaa verotuksen olevan myös rakennepolitiikkaa.

– On perusteltua tarkastella, miten verotukseen ja etuusjärjestelmiin liittyvillä toimilla voidaan tukea rakenteellisen työllisyyden vahvistumista ja rakenteellisen työttömyyden alentumista.

Spolanderin mukaan suhdannemielessä veronalennuksiin ei ole syytä tässä tilanteessa.

– Jos verotusta käytetään rakennepolitiikan välineenä, toimiin sisältyvää suhdanne-elementtiä pitää pystyä jollakin tavalla hallitsemaan, etteivät ne kärjistä suhdannetta turhaan tässä vaiheessa.

Kilpailukykysopimuksen jäljet ovat pitkät. Sopimuksessa nostettiin palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja työnantajien maksuja alennettiin. Myös ensi vuodelle on jyvitetty sopimuksessa maksumuutoksia, jotka tuntuvat palkansaajan tilipussissa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi huhtikuussa STT:n haastattelussa kokoomuksen lähtevän siitä, että kiky-kompensaatio pitää tehdä myös vuodelle 2019.

– Luen hallitusohjelmaa. Siinä todetaan, että kenenkään ansiotulojen verotus ei kiristy. Lähden siitä, että teemme samanlaisen ratkaisun kuin viime vuonnakin. Kiky-kompensaatio pitää tehdä.

Jotta tähän päästään, Orpon mukaan tarvitaan noin 300 miljoonan euron alennus ansiotuloverotukseen. Orpo totesi huhtikuussa, että osa tästä voidaan rahoittaa välillisiä veroja, haittaveroja tai ympäristöveroja kiristämällä.

STT–OLLI KUIVANIEMI