Tänään valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät tuoreen taloudellisen katsauksen ja vastasivat tiedotustilaisuudessa median kysymyksiin.

Kävi selväksi, että Orpon “tämä riittää” -lupaus ei välttämättä pidäkään paikkaansa, ainakaan mikäli katsotaan hallituksen omia tavoitteita ja jos on kuunteleminen VM:n virkamiehiä.

On annettu ymmärtää, että Suomea uhkaa EU:n tarkkailuluokka eli alijäämämenettely, ellei julkisen talouden alijäämä ole tänä vuonna alle 3,5 prosenttia ja ensi vuonna alle kolme prosenttia. Näihin rajoihin näytettäisiin päästävän.

VM:N virkamiehiltä kysyttiin myös siitä, että hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu, että talouden alijäämä olisi vain yksi prosentti vuonna 2027. VM:n ennusteessa tuolloin oltaisiin kuitenkin jäämässä 1,9 prosenttiin.

VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen painotti 1,9 prosentin alijäämätavoitteesta, että joitakin toimia tähän liittyen puuttuu ennusteesta, muun muassa hallituksen kasvutoimet. Kasvutoimilla voisi olla reaalitalouteen ja julkiseen talouteen suotuisia vaikutuksia. Investointien toteutumiseen liittyy kuitenkin suuria riskejä.

Kysymystä, pitäisikö hallituksen toteuttaa tavoitteeseen päästääkseen kolmen miljardin lisäsopeutus Pääkkönen pyöritteli ja antoi ymmärtää, että päässä laskien niin suurista summista ei ainakaan olisi kyse. Tällaisiin leikkauksiin ei ainakaan olisi tarvetta, koska esimerkiksi kasvutoimet voivat vielä parantaa tilannetta. Aika näyttää, Pääkkönen summaili vaikeasti tulkittavan vastauksensa.

EU:n tarkkailuluokan raja on 3 prosenttiyksikköä mutta on arvioitu, että 3,5 prosenttiyksiköllä ei vielä yhden vuoden aikana olisi vaaraa joutua alijäämämenettelyyn.

Alijäämä pysyy siis 3,5 prosentissa tänä vuonna, vaikka alvin korotus tulisi syksyyn.

Pääkkönen vaikutti antavan myöntävän vastauksen, kun häneltä kysyttiin, onko hallituksella painetta tehdä vielä lisätoimia tänä vuonna.

– Hallituksella on tämän mukaan paikka ja mahdollisuus tehdä lisätoimia. 3,5 prosenttiin päästään meidän arviollamme alvin korotuksesta. Virallista vaikutusarviota ei kaiketi tässä vaiheessa vielä ole. Sanotaan näin päin, että siellä ei ole ainakaan varaa lisämenoihin. Pikemminkin toiseen suuntaan. Tarkkana saa olla, hän puntaroi.

Kokonaisveroasteen lasku näyttäisi pysähtyvän noin 42 prosenttiin, mihin johtavat muun muassa hallituksen tekemät veromuutokset sekä inflaation hidastuminen.

– Tietysti on hyvä huomata, että tälle vuodelle siellä näkyy työttömyysvakuutusmaksun alennus, joka on kyllä se tärkein selittävä tekijä, kun kokonaisveroaste on laskenut, Pääkkönen totesi.

PÄÄKKÖNEN muistutti VM:n tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden ongelmat ovat pitkää perua. Julkisyhteisöjen alijäämä ei ole katoamassa mihinkään.

– Ennustejaksolla velkasuhteen kasvu hidastuu ja voi toki jopa taittua. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämä on väliaikaista.

– Ennusteessa talouden kasvu liikkuu parhaimmillaan 1-1,5 prosentin välimaastossa. Se voi tuntua todella hitaalta suhteessa takavuosiin, mutta siitä on tullut Suomen uusi normaali. Meidän pitää joko tottua siihen ja sopeutua tai meidän pitää pyrkiä sitä muuttamaan.

Viime vuonna julkisen talouden velkasuhde nousi 75 prosenttiiin suhteessa bkt:hen. Kun talous ei kasva, tänä vuonna se nousee yli 80 prosentin.

– Velkasuhteenkin kasvu hidastuu ennustejakson lopulla, mutta se lähestyy 85 prosenttia. Ilman hallituksen toimia se menisi ennustejaksolla yli 90 prosentin.