– Meidän tulee määrätietoisesti edistää ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja, kuten alueellinen komentokeskus tai arktisen alueen osaamiskeskus, hän selvensi.

– Kysynkin: Onko meillä vahva kansallinen tahtotila Nato-tukikohdan ja pysyvien Nato-joukkojen saamiseksi Suomeen? Jos ei ole, se on muodostettava viipymättä, hän jatkoi.

Mediaa kokoomuksen Nato-avaus kiinnosti. Puheenjohtaja Petteri Orpolta (kok.) ja Mykkäseltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, millaisella aikataululla kanta Nato-tukikohdan tavoitteluun pitäisi luoda.

– Sehän on tietysti Nato-yhteistyön päätöksiä, millä tahdilla mennään. Keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan on viime vuosina perustettu aika nopeasti ikään kuin eteentyönnettyjä uusia tukikohtia. Suomen osalta luulen, että se avain voi löytyä niistä osaamisalueista, joissa aidosti tuomme lisäarvoa koko liittoumalle.

– Peräänkuulutamme, että kansallinen tahtotila kannattaa määritellä jo tänä syksynä selväksi ja lähteä keskusteluun sillä asenteella, että me emme halua jäädä ikään kuin seinäruusuksi Natossa. Lähdetään sen ytimiin aktiiviseksi luottotekijäksi.

PETTERI ORPO vaikutti jonkin verran toppuuttelevan Mykkäsen suurinta innostusta Nato-tukikohdista. Orpo korosti, että kyse on siitä, että kokoomus haluaa asiasta (parlamentaarisen) keskustelun, jossa tavoitteet ja näkemys määritellään yhdessä. Kyse on ennen muuta arvioinnin käynnistämisestä.

Orpon mukaan se, päädytäänkö Suomeen hakemaan pysyvää Nato-tukikohtaa, selviää prosessin myötä.

– Emme me välttämättä näe sitäkään vielä, että se on se, mitä tavoitellaan. Kuten Mykkänenkin sanoi, realistista voivat olla osaamiseen perustuvat tai esimerkiksi Pohjolan Itämeren alueen komentorakenteisiin liittyvät Nato-esikunnat. Ennen kaikkea haluamme käynnistää yhteisen työn, Orpo sanoi.

Kai Mykkäsen mukaan Suomen etu ja ajan henki vaativat, että Nato keskittyy entistä enemmän idän suunnan puolustukseen eli Venäjän uhkaan varautumiseen.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin vielä tarkennusta ja selvää viestiä Petteri Orpolta, ajaako kokoomus Suomeen Nato-tukikohtaa vai ei.

– Tärkein asia on se, että käynnistetään työ, jossa yhdessä parlamentaarisesti määritellään Suomen tahtotila. Kokoomus on varmasti sitä mieltä, että meidän kannattaa tavoitella Naton rakenteita myöskin Suomeen. Realistista on varmasti hakea esimerkiksi pohjoisen alueen komentoesikuntaa tai osaamiskeskusta. Sitten meidän tulee arvioida se, onko meillä valmius ja mahdollisuus myöskin pysyvien tukikohtien saamiseen. Me emme ole halunneet sulkea mitään pois. Suhtaudumme positiivisesti, Orpo tiivisti puheenjohtajan linjan.

Mykkäsen mukaan jo mediakiinnostus osoittaa, että asiasta täytyy saada avointa keskustelua ja selvittää, että “mikä mörkö se Nato-tukikohta oikein on”.

MEDIA PENÄSI myös kokoomuksen kantaa sosiaaliturvan leikkauksiin.

Kai Mykkänen sanoi, että tulonsiirroilla on oma sijansa eikä ”kokoomus ole radikaalisti romuttamassa hyvinvointivaltiota”.

Orpo antoi ymmärtää, että kokoomus ei ole viime aikoina esittänyt perusetuuksiin leikkauksia, hänen mukaansa esimerkiksi toimeentulotukeen tehdyt indeksikorotukset ovat ymmärrettäviä.

Mykkänen totesi, että viime vuoden vaihtoehtobudjetissa oli reilun puolen miljardin kokonaisuus “sosiaaliturvan rakenteen muuttamiseksi”. Tulevan vaihtoehtobudjetin lukuja hän ei lähtenyt vielä spekuloimaan.

Orpo painotti politiikkaa, jonka myötä ihmisten kannattaa ottaa työtä vastaan. Hän heitti, että Ruotsissa perusperiaate jopa sosialidemokraateilla on se, että jokaisen ruotsalaisen työikäisen ja -kykyisen velvollisuus ja myöskin etu ja mahdollisuus on käydä töissä.

Keskustasta on väläytetty asumislisän korotusta vastaukseksi inflaatiosta ja ostovoiman laskusta kärsiville kansalaisille. Kokoomus ei tälle lämpene. Mykkäsen mukaan kokoomuksen päälääke on sähköveron tai sähkön arvonlisäveron laskeminen sekä ansiotuloverotuksen keventäminen.

– Asumistuen korottaminen tässä tilanteessa on kyllä varsin ongelmallista siinä mielessä, että meillä on aika pahat kannustinloukut, Mykkänen sanoo.

Hän näkee asumistuessa myös piirteitä, jonka mukaan se on pysyvä tulonsiirto vuokranantajille ja katsoo, että tukea pitäisi uudistaa.

– Jos siihen vain pumppaa lisää rahaa, en tiedä, päätyykö se eniten tarvitsevien eduksi.

Päivähoitomaksujen keventämistä Mykkänen pitäisi osalle ihmisistä hyvänä lääkkeenä.

PÄÄMINISTERI MARINIIN liittyvästä niin kutsutusta bilekohusta Mykkänen totesi medialle, ettei ole halunnut lähteä asiaa kommentoimaan.

– Olen sanonut, että niin kauan kun laittomuuksia ei tapahdu, kukin viettäköön vapaa-aikaansa.

– Se on tietysti sinänsä ehkä oleellinenkin huomio tässä, että runkoministereiden tulee aina olla työkykyisiä. Se on varmasti asia, johon tuleekin kiinnittää huomiota, jos siihen epäilyksen syitä on, Mykkänen totesi.

– Minusta olisi erinomaista, jos huomio myöskin kiinnittyisi siihen, mitä pääministeri ei tee, Orpo kommentoi ja luetteli litanian energiakriisistä vanhuspalveluiden tilaan, joihin pääministerin pitäisi hänen mukaansa nyt tarttua.

– Maa huutaa johtajuutta tällä hetkellä, hän jatkoi.

Kokoomusjohdolta kysyttiin myös kansanedustaja Wille Rydmanin mahdollisuudesta palata takaisin puolueen eduskuntaryhmään.

– Tässähän ei ole tapahtunut mitään sellaista, valitettavasti, joka olisi kumonnut ne syyt, joiden takia me jouduimme tähän vaikeaan ratkaisuun kesäkuussa Rydmanin osalta, Kai Mykkänen vastasi.