Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli päätöksiä Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuisella muutoksella.

– Suomi vahvistaa puolustustaan uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti. Hallitus on tänään tehnyt päätöksen hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että Suomen puolustusmenoja kasvatetaan vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä, Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

– Me toivomme, että tämä kirittää muitakin Nato-maita keskustelussa Naton tulevista puolustusinvestoinneista.

– Näillä ratkaisuilla me varmistamme, että Suomen puolustus on kunnossa myös tulevina vuosina. Olen erittäin tyytyväinen, että näille ratkaisuille on laajaa parlamentaarista ymmärrystä. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on meidän yhteinen asiamme, Orpo sanoi.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) sanoi puolustusmenojen kasvattamisen tarkoittavan noin kolmen miljardin euron lisäystä puolustushallinnon rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä.

– Valtiovarainministerinä pidän paketin rahallista mittaluokkaa valtavana, varsinkin tässä julkisen talouden tilanteessa. Isänmaallisena suomalaisena, äitinä, perussuomalaisena, sen välttämättömyys on kuitenkin helppo ymmärtää, hän sanoi.

Purra totesi, että budjetista pitää löytyä tilaa, jotta puolustusmenot eivät kasvata valtion velkaa. Purra kertoi tiedotustilaisuuden jälkeen STT:lle, ettei puolustusmenojen nostaminen aiheuta lisäsäästöjen tarvetta tällä hallituskaudella.

Purra sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että jalkaväkimiinojen kiellon purkua valmistellaan.

– Suomen maaraja on pitkä ja suomalaisen pioneerin miinoite merkitään karttoihin. Suomalaiseen miinaan ei astu kuin hyökkäävä vihollissotilas. Suomi ottaa jalkaväkimiinat takaisin arsenaaliin toivottavasti mahdollisimman pian, Purra sanoi.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) kiteytti tiedotustilaisuudessa, että tänään tehdyt päätökset ovat kovia ja tarpeellisia. Hän kertoi, että Maavoimien uudistamisen ja muun uhkaperusteiseen arvioon perustuvan puolustuksen vahvistaminen aloitetaan välittömästi.

Häkkäsen mukaan puolustuksen tukirakenteita, kuten henkilöstön määrää, logistiikka ja infraa vahvistetaan. Lisärahoitusta kohdistetaan myös vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan sekä puolustusalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

– Kotimaisella puolustusteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli sekä keskeisten asejärjestelmien ylläpidossa että uusien suorituskykyjen kehittämisessä, Häkkänen sanoo tiedotteessa.

MINISTEREILTÄ kysyttiin, miten Suomen liittolaismaat suhtautuvat Ottawan sopimuksesta irtautumiseen. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) painotti, että Suomi itsestäänselvästi puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.

– Nyt on valitettavasti niin, että meillä on naapurissa valtio, joka on omilla toimillaan osoittanut johdonmukaisesti jo vuosien ajan, että se ei kunnioita allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia, jolloin meidän pitää tietenkin meidän oma ulko- ja turvallisuuspolitiikka huomioiden asettaa prioriteetit niin, että joka tapauksessa meidän oma puolustuskykymme säilyy, hän sanoi.

Valtosen mukaan liittolaismaat ymmärtävät, että kyseessä on reaktio Venäjän raakalaismaiseen hyökkässotaan ja myös siihen, että Venäjä ei ole itse Ottawan sopimuksen osapuoli.

– Syksystä lähtien, kun olen kollegoiden kanssa keskustellut, niin Suomen ratkaisulle löytyy todella paljon ymmärrystä. Ei tarvitse kuin vilkaista karttaa, Orpo kertoi.

Ministereiltä kysyttiin, miksi arvio miinojen tarpeellisuudesta on muuttunut, kun sitä ei vielä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa eikä hallitusohjelmassa tunnistettu.

– Se on aivan selvää, mikä tässä on muuttunut, ja se on Venäjä. Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä sodasta saadut opit, Orpo sanoi.