Orpo totesi Suomen talouden tilanteen olevan edelleen heikko. Hän totesi hallituksen tehneen sopeutustoimia jo 9 miljardin edestä.

– Ja jos tarve vaatii, me teemme lisää, Orpo jatkoi.

Hänen mukaansa hyvinvointialueiden paisuvat menot ovat meille yksi suurimmista ongelmista.

– Johtopäätös tästä ei kuitenkaan ole se, että hallitus olisi tehnyt liian vähän tai olisimme tehneet vääriä asioita. Ei ole näin.

ORPON mukaan hallitusohjelman tavoite velkaantumisen kasvun taittamisesta tällä vaalikaudella pysyy eikä ole karannut.

– Edellinen hallitus ei edes yrittänyt tehdä menojen paisumiselle mitään. Rahaa on -politiikkaa tehtiin, vaikka rahaa ei ollut. On epä-älyllistä, että nyt oppositiossa samat puolueet vastustavat paitsi velkaantumista myös jokaista hallituksen uudistusta velkaantumisen pysäyttämiseksi, Orpo sanoi.

– Mutta kyllä hallitus on jo saanut tulosta aikaan: ilman hallituksen tekemiä sopeutustoimia velkaan jouduttaisiin ensi vuonna ottamaan 4 000 miljoonaa enemmän kuin nyt. Se on valtava summa. Summa vastaa yli 800 000 keskituloisen suomalaisen valtiolle vuodessa maksamia veroja. Eli ei voi kukaan sanoa, ettei hallitus olisi toiminut, hän jatkoi.

ORPO sanoi, että vaikka talouden tilanne on vaikea, myös virkoamisen merkkejä on näkyvissä.

– Kaikilla toimialoilla luottamus talouteen on parantunut. Myös kuluttajien luottamus on hieman vahvistunut ja ostovoima paranemassa. Esimerkiksi asuntokauppa on piristymässä, ja asuntolainojen kysyntä on alkanut elpymässä. Korkojen lasku rohkaisee toteuttamaan jäissä olleita kodinvaihtoaikeita ja helpottaa monen arkea alenevien lainanhoitokulujen myötä. Samalla yritysten patoutuneiden investointien voi odottaa pääsevän nyt liikkeelle. Nämä kaikki antavat toivoa paremmasta tulevasta.

Orpo ei kuitenkaan luvannut, että paremmat ajat olisivat pian edessä.

– Ensi vuoden budjetti, jota nyt muokkaamme, on koko hallituskauden tiukin säästöbudjetti. Julkinen sektori on paisunut liian suureksi meidän tuloihimme ja kantokykyymme nähden. Sitä on pienennettävä, jotta pystymme turvaamaan palvelut.

Orpon mukaan tuoreet uutiset työllisyyden eivät ole ilahduttaneet. Työmarkkinauudistuksia onkin jälleen tulossa eduskuntaan.

– Yksi tärkeimmistä on yrittäjien jo vuosikymmeniä odottama esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä. Joustavuuden lisääminen tarkoittaa, että yrityksemme ovat entistä ketterämpiä muuttuvissa tilanteissa. Ja että ne pystyvät paitsi turvaamaan työpaikkoja myös rohkaistuvat lisäämään työpaikkoja.

ORPON mukaan hallitus keskittyy syksyllä kasvun vauhdittamiseen. Hän nosti tästä esiin esimerkkejä.

Kevään kehysriihessä päätettiin muun muassa uudesta verohyvityksestä suurille teollisille investoinneille.

– Uskon vahvasti tämän suuria investointeja lisäävään vaikutukseen, Orpo sanoi.

Hän lupasi lisää päätöksiä kasvutoimista viimeistään hallituksen puoliväliriihessä.

Hänen mukaansa uusia kasvuavauksia on syytä myös odottaa jokaiselta puolueelta.

– Odotan, että opposition vaihtoehtobudjeteista löytyy tänä syksynä runsaasti konkreettisia esityksiä vaihtoehdottoman voivottelun ja haukkumisen sijaan. Hallitus on valmis viemään eteenpäin hyviä esityksiä, tulevat ne sitten oikealta tai vasemmalta.

ORPO totesi, että Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia.

– The Economist -lehti analysoi tuoreessa numerossaan laajaa kyselytutkimusta muuttohalukkuudesta: ilahduttavaa on, että ulkomaalaiset osaajat kokevat Suomen houkuttelevaksi. Tämä ei ole ehkä ollut viime aikojen keskustelun moodi.

– Toivon, että tämä tosiasia saavuttaa viimeinkin ihan jokaisen: Suomi ei sulje oviaan tekeviltä ja osaavilta
ihmisiltä. Ei sulje.

Orpo sanoi, ettei Suomea palvele sellainen maahanmuuttokeskustelu, jossa puurot ja vellit sekoitetaan.

– Kyllä, hallitus tekee kiristyksiä humanitaariseen maahanmuuttopolitiikkaan. Kyllä, me haluamme estää turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön. Kyllä, me lisäämme työperäistä maahanmuuttoa ja hallitusohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Olemme esimerkiksi viimeisen vuoden aikana panostaneet sujuviin ja nopeisiin käsittelyaikoihin oleskeluluvissa. Tavoitteena on, että erityisasiantuntija saa luvan viikossa, ja muun työperusteisen oleskeluluvan 30 päivässä.

– Tämän vuoden toukokuussa työntekijän oleskelulupa käsiteltiin keskimäärin 27 vuorokaudessa, kun vuotta aikaisemmin käsittelyaika oli jopa 80 vuorokautta.

ORPO nosti myös esiin esityksen, jonka mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ulkomaalainen saa pysyvän oleskeluluvan Suomeen kielitaitonsa todennettuaan.

– Minusta on ihan kohtuullinen vaatimus, se että Suomeen työn perässä muuttava pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Siis kohtuullinen vaatimus. Jos oleskelee maassa työperäisellä oleskeluluvalla, täytyy oleskeluluvalle olla myös peruste, työsuhde. Niin sanottu kolmen tai kuuden kuukauden sääntö uudelleen työllistymiselle on käytössä myös muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Siis tämä jota olemme nyt tekemässä, se vie meidän pohjoismaiselle ja EU-tasolle. Näissä maissa se ei ole ollut työperäisen maahanmuuton hidaste.

– Tästä uudistuksesta puhuttaessa unohtuu usein mainita, että samaan aikaan kun selkeytämme sääntöjä, takaamme työntekijöille laajemmat mahdollisuudet hakea töitä. Nykyisin työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleva työntekijä voi vaihtaa työnantajaa vain samalla alalla, jolle lupa on myönnetty. Jatkossa ulkomaalainen työntekijä voi samalla luvalla hakea töitä myös aloilta, joiden on koko Suomessa todennettu kärsivän työvoimapulasta. Tavoitteena on siis paitsi edistää työvoiman saatavuutta myös tukea ulkomaalaisen työntekijän uudelleentyöllistymistä Suomessa.