Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

4.12.2025 16:14 ・ Päivitetty: 4.12.2025 16:14

Orpo tyrmää EU:n yhteisvelan Ukrainan tukemiseksi – Suomen kanta ei ole muuttunut

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei näe EU:n yhteisvelkaa mahdollisena Ukrainan tueksi. Hän sanoi STT:lle eduskunnassa torstaina, ettei Suomen kanta asiaan ole muuttunut. Venäjän jäädytetyt varat on saatava käyttöön.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Entä jos se ei ole mahdollista?

- En haluaisi edes avata sitä keskustelua, koska minun, Suomen ja hallituksen kanta on ollut huippukokouksessa aivan yksiselitteinen. Olisin ollut valmis tekemään päätöksen jo viimeksi, hän sanoi.

EU-komissio esitti keskiviikkona kahta vaihtoehtoa Ukrainan rahoitustarpeiden turvaamiseksi. Vaihtoehdot ovat EU:n yhteistä budjettia vastaan ottama laina ja sotakorvauslaina Venäjän jäädytettyjen varojen käteistuotoista.

Orpo suhtautuu toiveikkaasti siihen, että jäädytetyistä varoista voitaisiin tehdä päätös pian. Hänen mukaansa tavoitteena on löytää ratkaisu ennen EU-huippukokousta, vaikka hän myöntääkin, että ”viimeiset metrit ovat vaikeat”. Huippukokous pidetään 18. joulukuuta.

- Minun mielestäni Belgian huolet ovat liittyneet rahoitusvakauteen, riskien hallintaan ja siihen, että se laillisuuspohja on kunnossa. Minusta näissä on löydetty riittävät ratkaisut.

EU:N pitäisi pian löytää ratkaisu Ukrainan rahoitusvajeen paikkaukselle. Ukrainan rahat ovat loppumassa ensi keväänä. Tarkoituksena on turvata Ukrainan rahoitustarpeet vuosiksi 2026-2027 kattamalla noin kaksi kolmasosaa maan menoista, yhteensä noin 90 miljardin euron verran.

Sotakorvauslainassa on kyse lainasta, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla. Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia.

Venäläisistä varoista valtaosaa Euroclear-rahoituslaitoksessaan hallinnoiva Belgia on kuitenkin pelännyt Venäjän mahdollisia oikeustoimia ja vastatoimia, jotka voisivat olla maalle hintavia. Belgia on myös huolissaan sitä, että jos pakotteet syystä tai toisesta laukeaisivat, Venäjä vetäisi varansa heti pois Euroopasta ja lasku lankeaisi Belgian maksettavaksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei kommentoinut asiaa toimittajille eduskunnassa torstaina.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU