Järjestöjen mukaan Suomi ei saavuta nykyisillä tai suunnitelluillakaan toimilla ilmastolakiin vuonna 2022 kirjattuja tavoitteita.

Valituksen ovat jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret.

JÄRJESTÖT vaativat valituksessaan, että valtioneuvosto ryhtyy nopealla aikataululla riittäviin lisätoimiin, jotta ilmastolain tavoitteet saavutetaan.

Ahon mukaan hallituksen kaavailemat nielutoimet eivät vastaa likimainkaan ilmastolain velvoitteita ja tilanteen kiireellisyyttä.

Amnesty katsoo lisäksi, että hallituksen haluttomuus toimia ilmastokriisin edessä uhkaa myös ihmisoikeuksia.

– Ilmastonmuutos kärjistää eriarvoisuutta ja koettelee jo valmiiksi haavoittuvimpia maita, ihmisiä ja yhteisöjä. Erityisessä vaarassa ovat alkuperäiskansojen, lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeudet, Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola sanoo tiedotteessa.

Järjestöt viittaavat myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuoreeseen ratkaisuun Sveitsiä vastaan nostetussa Klimaseniorinnen-tapauksessa. Järjestöjen mukaan EIT asetti valtioiden ilmastopolitiikalle minimikriteereitä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

TAPAUKSEN alkutahdit lyötiin jo marraskuussa 2022, kun Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace jättivät hallintovalituksen ilmastolain rikkomisesta.

Järjestöt kutsuivat hanketta Suomen ensimmäiseksi ilmasto-oikeudenkäynniksi.

Valitus koski silloisen valtioneuvoston päätöstä antaa ilmastokertomus eduskunnalle. Syytös kohdistui käytännössä Marinin hallitukseen, joka oli vallassa vuonna 2022.

Hallintovalituksen taustalla oli vuosittain julkaistava ilmastovuosikertomus, jossa valtioneuvoston on arvioitava toimien riittävyyttä. Silloinen valtioneuvosto hyväksyi 27.10. päätöksellään vuoden 2022 ilmastokertomuksen eduskunnalle.

Järjestöjen mukaan valtioneuvosto päätti jättää tutkimatta ja arvioimatta tarvittavia lisätoimia ja olla ryhtymättä tarvittaviin lisätoimiin. Ne vaativat, että valtioneuvoston päätös on kumottava lainvastaisena ja palautettava uuteen valmisteluun.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti kuitenkin kesäkuussa 2023 jättää hallintovalituksen tutkimatta.

JÄRJESTÖT tulkitsivat tuolloin KHO:n ratkaisua “myrskyvaroituksena tulevalle hallitukselle”. Ne katsoivat KHO:n perusteluissa korostuvan sen, että valtioneuvoston toimien lainmukaisuus jäi tutkimatta “tässä vaiheessa”.

Greenpeacen Kaisa Kosonen kommentoi Demokraatille syyskuussa 2023, että oikeus-asia on edelleen järjestöjen harkinnassa.

Järjestöt katsoivat jo vuosi sitten, että Orpon hallituksen tulee osoittaa, että sillä on aikomus toimia riittävän nopealla aikataululla niin, että ilmastolain tavoitteet ja velvoitteet saavutetaan.

Näin ei nyt ole järjestöjen mielestä siis käynyt.

Kuinka suomalaiseen parlamentarismiin sitten sopii se, että poliittista tavoitetta aletaan ajaa oikeusteitse?

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa itse asiassa viitataan juuri siihen, että demokratiaa ei voi typistää vain enemmistön vallaksi, vaan ihmisoikeuksista on pidettävä huolta ja myös vähemmistön oikeuksista, Greenpeacen Kosonen vastasi Demokraatille järjestöjen tiedotustilaisuudessa torstaina.

Ilmastolain mukaan Suomen muun muassa on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Samaisen lain mukaan valtioneuvoston on päätettävä lisätoimista ja ilmastosuunnitelmien muuttamisesta, jos seuranta osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita ei olla saavuttamassa.

Järjestöt kutsuvat nyt liikkeelle lähtevää oikeusjuttua Suomen toiseksi ilmasto-oikeudenkäynniksi.