Näkemykset salin eri laidoilla erosivat muun muassa lain vaikutuksista ja hallituksen työmarkkinaosaamisesta mutta paikoin myös siitä, mistä keskiviikkona todellisuudessa äänestetään.

Valmistelussa oleva laki helpottaisi toteutuessaan irtisanomista alle 10 hengen yrityksissä, mikä hallituksen mukaan nostaisi Suomen pohjoismaisesta tasosta jäänyttä työllisyysastetta.

Hallituksensa työllisyyslinjaa puolustanut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti olevansa pienyrittäjän puolella.

Pääoppositiopuolue SDP:n mukaan valmisteilla oleva esitys heikentäisi mikroyrityksissä työskentelevien suomalaisten työehtoja.

– Emme hyväksy, että 300 000 ihmistä joutuu huonomman työsuhdeturvan piiriin. Se ei paranna yritysten kynnystä työllistää laisinkaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi.

Rinne myös huomautti, että irtisanomissuojaa piti työllistämisen esteenä vain kuusi prosenttia Finnveran ja Suomen Yrittäjien yhteisessä barometrissä, kun kahdeksantoista prosenttia saman kyselyn vastaajista näki suurimpana ongelmana työvoiman saatavuuden.

– Miksi te ette keskittyneet perhevapaajärjestelmään, jolla olisimme saaneet nuoria naisia työvoiman piiriin? Miksi ette lähteneet sitä muutosta tekemään? Miksi nuorten aikuisten osaamisohjelma on lopetettu? Rinne kysyi.

Keskiviikon äänestyksessä on Rinteen mukaan kyse hallituksen pyrkimyksestä lisätä työntekijöiden eriarvoisuutta.

– Onko eduskunta valmis hyväksymään sen, että valmistellaan laki, joka heikentää osan työntekijöiden irtisanomissuojaa? Se on äärimmäisen tärkeä kysymys muistaa huomenna.

Oppositio nosti esiin myös irtisanomislain tulkinnanvaraisuuden mahdollisissa oikeuteen saakka etenevissä riitatilanteissa. Erot nykyisen lain ja valmisteilla olevan lain osalta ovat niiltä osin epäselviä. Muun muassa lakihanketta voimakkaasti arvostellut entinen EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on todennut, että irtisanomistapaukset ratkaistaan oikeudessa kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan jo nykyisin yrityksen koko.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) muistutti, että hallitus tekee luottamusäänestyksellään eduskunnasta osapuolen itsensä ja työmarkkinajärjestöjen välisessä kiistassa.

– Tällä hallitus vahingoittaa paitsi omaa uskottavuuttaan myös eduskunnan arvovaltaa. Olisi toivottavaa, että hallitus toimisi riitelyn sijaan vakauden luomiseksi. Se olisi parasta myös taloudelle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle, Feldt-Ranta totesi.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kohahdutti eduskuntaa väittämällä, ettei valmisteltava esitys koske irtisanomista lainkaan.

– Tässä on kyse palkkaamisesta. Haluamme kannustaa ja helpottaa pieniä yrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa, Zyskowicz sanoi.

– Orwell on kateellinen, Eero Heinäluoma (sd.) kommentoi Zyskowiczin puheenvuoroa.

Zyskowicz painotti, että lakihankkeen vastustaminen on eri asia kuin pyrkimys laittaa “koko maa polvilleen” poliittisilla lakoilla.

SDP:n Antti Lindtman sanoi hallituksen kylväneen itse käynnissä olevan työmarkkinariidan siemenen. Lindtmanin mukaan keskiviikon näytösluonteisella luottamusäänestyksellä haetaan hallitukselle avointa valtakirjaa.

– Mitä jos näin olisi tapahtunut vuonna 2015, kun hallitus samalla tekniikalla haki eduskunnan hyväksyntää pakkolakipaketille? Jos silloin opettajat, hoitajat, kuljettajat ja keittäjät olisivat kiltisti menneet hiljaa kotiin, niin kätilöiden sunnuntailisiä olisi leikattu, kaikkien työntekijöiden ylityökorvaukset olisi leikattu puoleen, sairastumisesta sakotettaisiin ja työaikoja olisi pidennetty ilman palkkaa. Mutta hallitus silloin perääntyi, Lindtman sanoi.

Lopuksi Lindtman vetosi pääministeriin, että hän lopettaisi myös irtisanomislain valmistelun.

– Kutsukaa osapuolet pöytään ja mietitään yhdessä mikä on parempi kuin tämä mikä ei toimi. Tämä esitys on susi.