Politiikka
5.10.2018 09:09 ・ Päivitetty: 5.10.2018 09:10
Osa valtion virkavalinnoista jäämässä ilman valitusoikeutta – Paatero huolissaan oikeusturvasta
Hallituksen esitys valtion virkojen valitusoikeudesta eteni vuoden pohdinnan jälkeen eduskunnassa äänestykseen. Esityksessä ehdotetaan, että valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämispäätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Esimerkiksi SDP pitää ongelmallisena, että yli sata avoimessa haussa olevaa virkaa on jäämässä valitusoikeuden ulkopuolelle.
Nimityspäätöksistä ei voisi hallituksen esityksen mukaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Valitusoikeutta ei olisi myöskään puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirkaa koskevasta päätöksestä, jos virka voidaan lain nojalla täyttää haettavaksi julistamatta.
Hallituksen esityksen mukaisessa laajuudessa valitusoikeus koskee noin 40 000 valtion virkaa ja virkasuhdetta, kun valtion virkamieslain soveltamisalalla virkamiehiä on yhteensä noin 66 000.
Valitusoikeuden ulkopuolelle jääviksi ehdotetut tasavallan presidentin tekemät nimityspäätökset koskevat pääasiallisesti tuomareita ja upseereita. Niitä on viime vuosina ollut noin 170 vuodessa.
Valtioneuvoston yleisistunnon nimityksiä on ollut viime vuosina noin 115 vuosittain. Esimerkiksi valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkön, kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, osastopäällikön ja ylijohtajan nimittää valtioneuvosto. Kyse on merkittävistä virkanimityksistä.
Hallituksen esitys merkitsee sitä, että valtion virkamiesjohdon ja keskeisten asiantuntijavirkamiesten nimitysratkaisut jäisivät edelleen valituskiellon piiriin.
Oikeusturva uhattuna.
Oppostio (SDP, vasemmistoliitto, RKP ja perussuomalaiset) on jättänyt vastalauseen asiasta hallintovaliokunnan mietintöön. Se haluaa valtioneuvoston päätökset valitusoikeuden piiriin, mutta tasavallan presidentin nimittämisvaltaan sekään ei puuttuisi.
Opposition mukaan kaikkien yleisesti avoimen haun kautta täytettyjen virkojen pitäisi olla valituskelpoisia.
Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksiin on jo tähänkin asti voinut hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myöskään valtioneuvoston päätöksentekoon kohdistuva valtioneuvoston oikeuskanslerin valvontavalta ei rajoita valitusoikeutta. Niinpä perustuslakivaliokunnankin mielestä hallintovaliokunnan olisi syytä harkita valtioneuvoston yleisistunnon nimityspäätösten saattamista valitusoikeuden piiriin. Vastalauseessaan oppositio vetoaa perustuslakivaliokunnan kantaan.
SDP:n kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Sirpa Paatero katsoo, ettei hallituksen esitys turvaa riittävän hyvin valtioneuvoston yleisneuvoston päättämien virkaan nimitettyjen oikeusturvaa, jos valitusoikeutta ei sallita.
– Toinen näkökulma on se, että haluaako hallitus betonoida joitakin virkoja enemmän ja enemmän pelkän poliittisen harkinnan taakse, Paatero kritisoi.
Oppositio ja hallitus ovat yhtä mieltä siitä, että valitusoikeutta ei tarvita, jos valtion virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta tai päätös koskee puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirkaa, joka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi, että nimityspäätöksistä ei voisi valittaa, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi. Oppositio esittää vastalauseessa vain yhden vuoden määräaikaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.