Mielipiteet

Osaamisvaje, rahavelkaa vaarallisempi 

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

Yksi Suomen vahvuuksista on maksuton koulutus. Onko? Koulutus on vahvuus, mutta onko se maksutonta? Peruskoulu ja oppimateriaalit on säädetty lailla maksuttomaksi. Lukiossa oppimateriaalit voivat maksaa tutkinnon aikana liki 3000 euroa. Moni ammattitutkinto on vielä kalliimpi.

Nuorisobarometrin ennakon mukaan rahapula on yksi syy jopa kolmannekseen nuorten ammatillisten opintojen keskeyttämiseen. Suomessa noin 15 prosenttia nuorista täyttää 24 vuotta ilman toisen asteen tutkintoa. Luku on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lukukausimaksuja meillä ei onneksi ole, mutta käytännössä materiaalikustannukset tekevät koulutuksesta maksullista.

SDP on esittänyt oppivelvollisuuden pidentämistä, joka kattaisi toisen asteen opinnot. Kyse ei ole kategorisesta kaikille samasta koulutuksesta. Mukaan pitää rakentaa erilaiset työssäoppimisen muodot, oppisopimuskoulutukset ja tuetumpaa opintopolkua niille, jotka sitä tarvitsevat. Ajatuksena on, että nuori voi valita, mihin kouluttautuu, mutta kouluttautumattomuutta ei voisi enää valita.

Hallituksen yritysveronkevennys antaa yksin hyvätuloisimmalle kymmenykselle tuplaveronkevennyksen. Rahan ansaitsisivat mieluummin nuoret.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen kustannus olisi vuositasolla noin 27 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle. Mallilla saataisiin mm. kirjat ja oppimateriaalit maksuttomiksi. Tarvittava rahasumma pienenisi digitalisaatiota lisäämällä.

Hallituksen yritysveronkevennys antaa yksin hyvätuloisimmalle kymmenykselle tuplaveronkevennyksen. Rahan ansaitsisivat mieluummin nuoret. Hallituksen budjetissa ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisätään 15 miljoonalla eurolla. Tarkoitus on tukea uusia koulutus- ja työelämäpolkuja.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tuhanteen aloituspaikkaan suunnataan 9,4 miljoonaa. Kuulostaa hyvältä, mutta ammatillisesta koulutuksesta on leikattu 180 miljoonaa euroa ja indeksijäädytys vie 10 miljoonaa. Se siitä hyvästä.

Ensi vuonna päättyy nuorten osaamisohjelma. Se on tukenut toisen asteen tutkintoa vailla olevien nuorten aikuisten kouluttautumista. Määrärahat alenevat 20 miljoonaa. Suomessa on yli 100 000 nuorta aikuista, joilta puuttuu toisen asteen koulutus. Työuratutkimukset kertovat, että toisen asteen koulutus pidentää työuraa jopa kymmenellä vuodella. Ohjelman jatko olisi vahva investointi ihmiseen ja työllisyyteen.

Vaikka työttömyys on vielä korkealla, samaan aikaan osaavasta työvoimasta on tietyillä toimialoilla pulaa. Koulutusleikkaukset eivät sovi osaamisen varaan rakentuneen maan säästökohteiksi.

Ammatillisessa koulutuksessa suurin haaste on läpäisy eli se, että nuoret oikeasti valmistuvat. Lähiopetuksella on merkitystä, miten nuoret selviytyvät opinnoistaan. Amis-uudistus lisää aivan oikein työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, mutta nuoret eivät työssä itsestään opi. Tarvitaan opettajia ja ohjausta!

Taloudellinen velka on pidettävä kurissa, mutta ei osaamisvelkaa kasvattamalla.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat