Kolumnit
31.1.2021 17:00 ・ Päivitetty: 31.1.2021 10:58
Osakesäästötili kiritti Suomea kohti ruotsalaista kansankapitalismia – etenkin nuoret ovat löytäneet uuden sijoitusvälineen
Muissa Pohjoismaissa kotitalouksilla on pitkään ollut enemmän vaurautta kuin suomalaisilla. Ruotsissa sosialidemokraatit ajattelivat jo 1970-luvulla, että pääoma kuuluu sekä työläisille että kapitalisteille. Ruotsalaisten finanssivarallisuus onkin suurta Euroopan mittakaavassa.
Suomessa vastikään vuoden täyttänyt osakesäästötili näyttää nousseen hyväksi tukijalaksi suomalaisten kansankapitalismin kasvattamiseen.
Osakesäästötilit tulivat käyttöön vuoden 2020 alussa, ja saivat odotettua suuremman kansansuosion. Arvoperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään oli tammikuun 2021 alkuun mennessä avattu lähes 152 000 osakesäästötiliä, joista eniten on ikäluokassa 18-29 vuotiaat. Osakesäästötileillä olevien säilytysten arvo oli 740 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa. Marraskuun 2020 alkuun mennessä yli 41 000 sijoittajaa oli avannut arvo-osuustilin ensimmäistä kertaa. Kansankapitalismi vahvistui siis etenkin nuorten keskuudessa.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli marraskuun 2020 lopussa enemmän osakevarallisuutta kuin koskaan aikaisemmin.
Monella suomalaisilla on koronakriisin keskellä ollut rahaa mitä sijoittaa, kun kriisi sai kotitaloudet vähentämään menojaan. Ruokalasku tosin kasvoi, kun etätyöläiset söivät kotona ja moni taisi myös piipahtaa rautakaupassa hakemassa tarvikkeita kodin pieniin parannuksiin, mutta matkailuun, ravintolasyömiseen ja kodin ulkopuolisiin huvituksiin ei rahaa juuri kulunut. Samaan aikaan pankkitilille tuli palkka, eläke, osinko, työttömyyskorvaus tai muu sosiaalietuus. Koronakriisi saikin aikaan kotitalouksien säästämisasteen ja talletuskannan nousun ainakin tilapäisesti. Monet yksityissijoittajat myivät osakesijoituksia kriisin iskettyä maailman pörsseihin 2020 alussa, mutta kevään mittaan sijoitusinto palaili kurssinousun päästyä vauhtiin. Vuodesta 2020 tulikin kokonaisuutena hyvä sijoitusvuosi, ainakin jos salkku oli hajautettu.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli marraskuun 2020 lopussa enemmän osakevarallisuutta kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on hyvä asia, sillä suomalaiset kotitaloudet jäävät länsimaiden varallisuusvertailuissa usein peräpäähän, vaikka elintasovertailuissa pärjätään kohtalaisen hyvin. Kotitalouksien arjen finanssipuskuritkin kaipaavat vahvistusta, sillä taloudellista mielenrauhaa mittaavan kyselyn mukaan liki kolmasosa suomalaisista murehtii viikoittain rahan riittävyyttä.
Suomalaisen osakesäästötilin ehtoja voi pitää rajoittavampina kuin muissa Pohjoismaissa. Tammikuun lopussa keskustapuolueen Annika Saarikko kertoi puolueen tavoitteena olevan laajentaa mahdollisia sijoituskohteita ja nostaa sijoitettavan summan kattoa. Aiemmin ainakin kokoomus on kannattanut korkeampaa ylärajaa. Nykyisin osakesäästötilille voi sijoittaa enintään 50 000 euroa koti- ja ulkomaisten pörssilistattujen osakkeiden ostamiseen. Ruotsissa ja Norjassa rajoitukset ovat vähäisempiä. Sijoituskohteiden laajempi kirjo auttaa hajauttamisessa ja saattaa kannustaa nuoria sijoittajia tutustumaan muihinkin arvopapereihin kuin osakkeisiin.
Osakesäästötilin suosio kertoo sen sopivan hyvin suomalaisten sijoitusvälineeksi.
Ruotsissa osakesäästötiliä lähinnä vastaava malli (Investeringssparkonto ISK) otettiin käyttöön 2012. Ruotsissa sijoituskohteena ovat pörssilistattujen osakkeiden lisäksi rahasto-osuudet, joukkolainat, warrantit ja johdannaiset. Verotus poikkeaa suomalaisesta, sillä nostetun tuoton sijaan verotetaan tilin pääomaa. Tilillä ei ole maksimisummaa, ja sijoittaja voi avata halutessaan useamman tilin. Norjassa osakesäästötili otettiin käyttöön 2017, jonka jälkeen osakeomistuksensa sai kaksi vuotta sitten siirtää osakesäästötilille. Suomessa tämä siirto ei ole mahdollinen. Norjalaiset voivat sijoittaa tilin kautta myös rahastoihin, eikä tilin sijoituksilla ole ylärajaa. Tanskalainen sijoitussäästötili (Aktiesparekonto) otettiin käyttöön 2019 ja se on melko rajattu versio. Tilin yläraja talletukselle on 50 000 kruunua, mutta ylärajaa korotetaan vuosittain hallituksen päätöksen mukaisesti.
Osakesäästötilin suosio kertoo sen sopivan hyvin suomalaisten sijoitusvälineeksi. Osakesäästötili on toki vain yksi instrumentti, jonka rinnalle tarvitaan muitakin välineitä kansankapitalismiin ja vaurastumisen edistämiseen. Suomessa kansankapitalismissa ollaan vielä muita jäljessä, ja osakesäästötilin seiniä sopivasti leventämällä voitaisiin edelleen lisätä taloudellista mielenrauhaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.