Tuomioja Ylen Baltian kirjeenvaihtajan kommentista: ”Vaikeasti alitettava pohjanoteeraus”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Erkki Tuomiojan mukaan osassa suomalaismediaa kukoistaa sotaretoriikka.

Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomessa rehottava vihapuhe on saanut rinnalleen toisenlaisen, yhtä huolestuttavan ilmiön: sotaretoriikan.

– Se ei kukoista kansalaisten syvissä riveissä, mutta sitäkin näkyvämmin osassa mediaa. Ikävä kyllä tämä koskee myös Yleisradiota, Tuomioja kirjoittaa blogissaan.

Tuomiojan mielestä ”vaikeasti alitettavan pohjanoteerauksen” tarjoaa Ylen Baltian kirjeenvaihtajan Marjo Näkin kommentti Naton Varsovan huippukokouksesta.

– Kerrottuaan ensiksi, miten presidentti Niinistö on aivan suotta ärtynyt siitä, että baltit muka ajaisivat Suomea Natoon, hän päätyy tällaiseen mahtavaan analyysiin siitä, mitä Naton päätös muutaman tuhannen sotilaan sijoittamisesta Puolaan ja Baltian maihin merkitsee: ”Joukot ovat joka tapauksessa ansalanka, joka on viritetty Venäjän suuntaan. Sen toinen pää on sotilaallisesti verraten kyvykäs Suomi, ja sen tietävät sekä Nato että Suomi. Pohjoinen kansa on jälleen kyyristynyt pensaikkoon odottamaan saalistaan hiirenhiljaa. Ja se on hyvä taktiikka.”

Kun metsästäjä virittää ansan, hänen toiveensa ja tarkoituksensa on, että siihen myös saalis lankeaa, muistuttaa Tuomioja ja jatkaa blogissaan näin:

– Tässä tapauksessa se siis tarkoittaisi, että Natossa ja nyt myös Suomessa toivottaisiin Venäjän ryhtyvän sotilaallisiin operaatioihin Nato-maita vastaan, jotta voitaisiin aloittaa kunnon rähinä ja näyttää Putinille, missä kaappi seisoo. En nyt kuitenkaan usko, että Nato-maiden johdossa sentään näin ajateltaisiin, ja tuskin edes toimittaja Näkki pienen pohdinnan jälkeen.

Avoimeksi jätän, onko tällä kirjoittelulla jokin poliittinen tarkoitus, vai onko se vain huonoa sensaatiohakuista journalismia.

Tuomioja arvioi kriittisesti myös meikäläistä printtimediaaa.

– Tarjonta on monitasoisempaa, mutta iltapäivälehdistä ei ainakaan toista voi avata ilman, että vastaan kirkuu joku otsikko, joka lietsoo pelkoa ja uhkakuvia kertoen milloin mistäkin Venäjän varustautumisesta, uhkailuista tai kansainvälisen oikeuden rikkomuksista ja Putinin Venäjän autoritaarisen, ihmisoikeuksia loukkaavan ja demokratiaa rajoittavan politiikan ilmentymistä, hän katsoo.

Tuomiojan mukaan näin luodaan ja ylläpidetään kuvaa arvaamattomasta Venäjästä, joka milloin tahansa voi hyökätä Nato-maihin – tai ainakin Natoon kuulumattomiin Ruotsiin ja Suomeen.

– Avoimeksi jätän, onko tällä kirjoittelulla jokin poliittinen tarkoitus vai onko se vain huonoa sensaatiohakuista journalismia. Niin tai näin, on se saanut monet suomalaiset huolestuneina kysymään, olemmeko todella 1930-luvun lopun kaltaisessa tilanteessa jossa sota on ovella?

Tuomiojan mukaan vastaavaa  sotaretoriikkaa löytyy vielä enemmän monissa muissa maissa – niin Nato-maissa kuin Venäjällä – mutta onneksi löytyy myös yhä enemmän vastuullisia ääniä, jotka vaativat sotilaallisen varustelun ja uhittelun kierteen katkaisemista.

Hän antaa kirjoituksessaan täyden tuen ja kiitoksen presidentti Niinistölle, joka on osaltaan aktiivista vakauspolitiikkaa pyrkinyt harjoittamaan.

– On toivottavaa, että myös hallitus yhtenäisemmin ja näyttävämmin toimisi tässä presidentin tukena, Tuomioja evästää.

Ay-johtaja kauhuissaan: ”Voiko joku suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä?” – piikki kokoomuksen Vartiaiselle

Kuva: Lehtikuva

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ihmettelee, ”elävätkö kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) kaltaiset poliitikot jossakin kuplassa”. Hän ei allekirjoita Vartiaisen laskelmaa siitä, että vain pieni osa työttömistä olisi työkykyisiä.

– Voiko joku hyvällä omallatunnolla suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä, jotka hylätään sovinnolla vanhempien peräkamareihin tai tuttavien nurkkiin, Suokas kysyy blogissaan.

Hän epäilee, ”lisääntyykö maamme hyvinvointi, jos tiputamme sovinnolla rattailta satoja tuhansia työkykyisiä ja valtaosin työhaluisia ihmisiä”.

– Eivätkö nämä ole myös suomalaisia? Heillä voi olla kykyjä vaikka mihin, jos saavat mahdollisuuden sen näyttää, kirjoittaa Suokas blogissaan.

Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa.

Suokas muistuttaa, että naapurimaassa juhlitaan 100 vuotta sitten tapahtunutta lokakuun vallankumousta.

– Leninin kirjoituspöydän ääressä kehittelemä talous- ja yhteiskuntajärjestelmä pantiin väkivalloin täytäntöön. Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa. Nyt vuosikymmenten jälkeen tiedetään ja Suomessakin uskalletaan puhua siitä, mikä oli näiden sosialistiseen yhteiskuntaan kelpaamattomien ylijäämäihmisten kohtalo.

Suokas korostaa, ettei ”missään tapauksessa” rinnasta Vartiaista naapurimaiden hirmuhallitsijoihin.

– Mutta yhtymäkohtia löytyy suhtautumisessa ihmisiin, jotka eivät sovellu vallanpitäjien oikeaksi julistamaan talousjärjestelmään, Suokas kuitenkin huomauttaa.

”Mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla” – Kuntaliiton sote-kyselyssä murskaava palaute

Kuva: Marja Luumi
– Epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio toteaa.

Suurin osa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista ei usko sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten nousua tai kaventavan terveyseroja.

Kuntaliiton kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

Alle kymmenesosa vastanneista uskoo sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten kasvua. Joka seitsemäs vastanneista uskoi uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja. Joka neljäs kyselyyn vastanneista uskoi sote-uudistuksen parantavan palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.

Kuntapulssi-kysely lähetettiin marraskuussa 2017 yhteensä 1 862:lle kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijalle, jotka ovat keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, eli vastausprosentti oli 15.

Kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

– Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntaliitto sanoo hyödyntävänsä kyselyssä saamiaan vastauksia omassa lausunnossaan sote-uudistuksen valinnanvapauslaista.

SDP:n Taavitsainen vaatii lakimuutoksella lyhempiä koulumatkoja

Kansanedustaja Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti lapsen oikeuksien päivänä 20.11. lakialoitteen koululaisten päivittäisen koulumatkan lyhentämiseksi.

– Nykyisen perusopetuslain mukaan alakoululaisen lapsen päivittäinen edestakainen koulumatka voi kestää jopa 2,5 tuntia ja yläkoululaisen 3 tuntia. Ei ole lasten ja nuorten edun mukaista, että he joutuvat päivittäin istumaan monta tuntia autossa turvavöihin köytettynä, Taavitsainen sanoo.

– Kunnat ovat lakkauttaneet kyläkouluja, kilpailuttaneet ja yhdistelleet kyytejä ja pidentäneet lasten matkustusreittejä. 15 minuutin suora ajomatka venytetään jopa yli tunnin mittaiseksi, sillä kyydit kiemurtelevat pikkuteitä noukkien oppilaita kyytiin, kuvaa Taavitsainen.

Taavitsainen huomauttaa, että lasten ja perheiden kuuleminen ja lapsen edun tarkastelu on laiminlyöty heitä itseään koskevassa asiassa.

– Lasten oikeus leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan on jäänyt vain sivuseikaksi. Tämä pitää muuttaa, hän vaatii.

Asian korjaamiseksi Taavitsainen esittää perusopetuslakia muutettavaksi siten, että alakoululaisen oppilaan päivittäinen koti-koulu-koti koulumatka kyydin odotuksineen voisi kestää enintään 1,5 tuntia ja yläkoululaisen odotuksineen enintään 2 tuntia.

Tuula Haatainen lapsen oikeuksien päivänä: Lastensuojelun resurssit viipymättä kuntoon

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen vaatii blogissaan lastensuojelun resursseja viipymättä kuntoon. Tänään on lapsen oikeuksien päivä.

Haatainen painottaa, että tulevaisuuden kannalta keskeistä on suojella lapsia, eli huolehtia ja auttaa heitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia.

– Lastensuojelu on ollut jo pitkään monin paikoin aliresursoitua. Emme voi enää luottaa siihen, että yhteiskunta suojaa heikoimpiaan, hän kirjoittaa.

Käytännön lastensuojelutyössä joudutaan keskittymään vaativimpiin asiakastapauksiin, jotka edellyttävät jo lainkin mukaan nopeaa puuttumista.

– Työ on erittäin paineista. Viranomaiset käyttävät lastensuojelun valvonnan lähtökohtana 30–40 asiakasta työntekijää kohti. Alalla toteutettujen kyselyiden mukaan sosiaalityöntekijällä saattaa kuitenkin olla pahimmillaan jopa satakunta asiakasta.

– On selvää, että tällaisessa tilanteessa on mahdotonta huolehtia jokaisesta asiakkaasta riittävällä tavalla. Yhteiskuntamme ei kanna tässä asiassa vastuutaan kunnialla, haatainen toteaa.

Kentällä ollaankin vahvasti sitä mieltä, että lakiin on kirjattava pikaisesti asiakasmäärät. Se on Haataisen mielestä paras tapa auttaa kuntia kohdentamaan resurssit oikein.

– Asiakasmäärät eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Asiakastapausten vaativuus vaihtelee suuresti ja eri kaupungit tilastoivat asiakasmääriä eri tavoin. Tämä täytyy pystyä ottamaan huomioon paikallistasolla.

Jos asiaa ei ratkaista hyvin nopeasti, maksamme kasautuvien ongelmien kasvavaa laskua vielä pitkään.

Monessa kunnassa on lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virkoja avoinna. Niihin ei kuitenkaan löydy työntekijöitä.

– Tällä alalla pätevistä tekijöistä on huutava pula kaikkialla Suomessa. Jos asiaa ei ratkaista hyvin nopeasti, maksamme kasautuvien ongelmien kasvavaa laskua vielä pitkään. Eikä näistä asioista seuraavan inhimillisen kärsimyksen määrää voi millään rahassa mitata.

Tilanne on kuitenkin haataisen mukaan korjattavissa, jos pureudutaan ongelman juurisyihin.

– Ensisijaista on mitoittaa resurssit oikein. Työntekijäpulaa korjataan vaikuttamalla lastensuojelun työntekijöiden työoloihin. Se edistää työntekijöiden pysyvyyttä ja saatavuutta.  Erittäin vaativaakin työtä jaksaa tehdä, jos puitteet ovat kunnossa.

– Asiakasmääristä huolehtimisen lisäksi on otettava käyttöön koko työnantajan keinovalikoima. Lastensuojelun matala palkkataso on eräs keskeinen ongelma. Käytännössä huomiota kannattaa kiinnittää myös joustaviin työaikoihin, koulutusmahdollisuuksiin ja hyvään johtajuuteen.

Nykyisessä tilanteessa heikoimmalle jää ennaltaehkäisevä työ, vaikka juuri se olisi inhimillisesti ja taloudellisesti vaikuttavinta.

Haatainen linjaa, että on taloudellisesti rationaalista investoida lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin ja sitä kautta perheisiin ja lapsiin.

– Lastensuojelun ennaltaehkäisevä työ vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta tuo myös taloudellista säästöä, hän päättää bloginsa.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Vuonna 2016 YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti 25 vuotta Suomessa. Vuoden 2017 teemana on yhdenvertaisuus.

EU:n lääkeviraston sijoituksesta äänestetään tänään Brysselissä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Euroopan lääkeviraston Helsingin toimitilaksi ehdolla oleva talo rakenteilla Vallilassa.

Tänään ratkeaa, mikä kaupunki vie voiton ja saa itselleen EU:n lääkeviraston. Jopa 19 kaupunkia havittelee virastoa, joka siirretään Britanniasta brexitin takia.

Eurooppaministerit, heidän joukossaan Sampo Terho (sin.), äänestävät lääkeviraston sijainnista tänään Brysselissä.

Äänestystapa on sovittu tarkasti etukäteen. EU-maat muistavat vuosien väännön elintarvikeviraston sijainnista, eikä kukaan halua samanlaista farssia.

Helsinki ei ole pyörinyt ennakkoveikkailuissa toisin kuin vaikka Amsterdam tai Ranskan Lille.

Päinvastoin Suomen mahdollisuuksia on pidetty heikkoina ainakin sen jälkeen, kun lääkeviraston nykyiset työntekijät arvottivat Helsingin yhdeksi ikävimmistä kaupungeista muuttaa.

Viraston tekemän kyselyn mukaan yli 70 prosenttia työntekijöistä jättäisi työpaikkansa, jos virasto sijoitetaan Helsinkiin. Yhtä kovan tuomion saivat Ateena, Bratislava, Bukarest, Malta, Sofia, Varsova ja Zagreb.

Mieluiten työntekijät muuttaisivat Amsterdamiin, Barcelonaan, Kööpenhaminaan, Milanoon tai Wieniin.

On silti muistettava, ettäkyselyn tulos tai edes komission tekemä kattava arviointi jokaisesta hakijasta ei välttämättä vaikuta jäsenmaiden äänestysvalintoihin.