– Osinkoverotuksen uudistaminen olisi hyvä tapa kerätä lisää verotuloja nyt, kun hallitus haluaa vahvistaa julkista taloutta kehysriihessään. Samalla voitaisiin korjata listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen valuvikoja, toteaa raportin kirjoittanut verotutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Tutkimusraportin laskelmat on tehnyt Labore.

Finér pitää Suomen osinkoverotuksen isoimpana ongelma, että suurituloisten listaamattomista osakeyhtiöistä saamia osinkoja verotetaan jopa puolet vähemmän kuin vastaavia palkkatuloja. Tämä on johtanut tulonmuuntoon, jossa työtuloja nostetaan yrityksen kautta matalammalla verolla.

Raportin vertailu osoittaa, että Suomen verotus poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa niin osinkovero kuin osakeyhtiöiden voitosta maksama yhteisövero ovat korkeampia.

– On selvää, että suurituloisten osinkoverotus pitäisi nostaa lähemmäs palkkojen verotusta. On epäreilua, että saman suuruisesta tulosta maksetaan useita kymmeniä prosentteja alempaa veroa, Finér toteaa.

OSINKOVEROTUKSEN uudistus voitaisiin Finérin mukaan toteuttaa progressiivisena niin, että pienimpien – esimerkiksi alle 1 000 euron – osinkojen verotusta alennettaisiin. Näin verotus laskisi suurimmalla osalla yrittäjistä ja muista osingon saajista.

– Verotulot kasvaisivat silti sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa, kun verot nousisivat lähinnä huipputuloisimmalla yhdellä prosentilla, Finér arvioi.

Raportin laskelmat osoittavat, että elinkeinoelämän järjestöjen aiemmin esittämä osinkoveromalli heikentäisi julkista taloutta yli 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Veronalennuksesta noin 60 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin suomalaisista.

– Elinkeinoelämän mallissa huipputuloinen maksaisi osingoistaan 20 prosenttiyksikköä alempaa veroa kuin mitä jo keskituloinen maksaa palkastaan, Finér kritisoi.