Hallitus julkaisi perjantaina lakiesityksensä, jonka mukaan työttömän pitäisi hakea kolmen kuukauden aikana vähintään 12 työpaikkaa. Jos näin ei tapahdu, työtön menettäisi työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi.

– SAK ei ole ollut samassa pöydässä neuvottelemassa tätä, eikä hyväksy esitystä – kuten emme mekään Työttömien keskusjärjestössä. Toivon ay-liikkeen reagoivan sopimusrikkomukseen, Taavitsainen patistaa.

Hän ihmettelee hallituksen ministerien ajatuksenjuoksua.

Hän huomauttaa, että työllisyyden esteenä ei ole se, etteivätkö ihmiset hakisi työpaikkoja.

Erityisesti miesten työllistymistä estää peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttuminen. Vähän koulutetulla on vähemmän töitä, joten kouluttautuminen on avainsana.

– Hallitus ei tätäkään estettä ole purkanut, vaan leikannut koulutuksesta satoja miljoonia ja näin omilla toimillaan heikentänyt suomalaisten mahdollisuuksia työllistyä.

Taavitsaisesta ainaisessa kyykyttämisessä näkyy selkeästi hallituksen kylmä ajattelu työttömiä kohtaan.

– Mitkään päätökset eivät tipahda taivaasta, vaan ne ovat kaikki ihmiskätten työtä. Työttömien vaatimus saada kohtuullisuutta päätöksiin, jotta pystyvät maksamaan perustarpeet, ruoan, vaatetuksen, asunnon ja lääkkeet, vaikeutuvat entisestään hallituksen päätösten myötä. Entisestään pitkät leipäjonot kasvavat työttömyysturvan leikkauksen vuoksi.

Työttömien järjestön puheenjohtaja on kohdannut ihmisiä, joilla ”toimeentulon ongelmat jatkuvat päivästä ja viikosta ja vuodesta toiseen ilman valoa tunnelin päässä”.

– Poliitikkojen pitää tuo valoa, eikä puhaltaa viimeistäkin liekkiä sammuksiin.

Hän odottaa hallitukselta konkreettisia tekoja kuten investointeja koulutukseen ja infraan, teiden, raiteiden rakentamiseen ja homerakennusten korjaamiseen.

– Tämä loisi työtä ja Suomen työttömiin positiivista fiilistä.

Taavitsainen ei hyväksy sitä, että hallitus ei osoita keppiä myös työnantajille ja hyvätuloisille. Hänen mielestään hallitus tekee aivan järjetöntä politiikkaa työttömien näkökulmasta.

– Miksi hyvätuloisten verotusta kevennettiin, eikä käytetty rahoja palkkatukeen, jolla ihmiset olisivat päässeet töihin? Miksi sallitaan nollatyösopimukset ja muut kikkailut palkkojen maksussa? Miksi valtionyhtiöitä ei laiteta työllistämään ja tingitä osingoista, vaan annetaan ulkoistaa töitä muun muassa halpamaahan Filippiineille? Miksei julkisia hankintoja tehdessä vaadita yrityksiä työllistämään pitkäaikaistyöttömiä, hän kysyy.

Onneksi vastavoimaa löytyy, Taavitsainen puuskahtaa. Kansalaisaloite köyhyyden vähentämiseksi on parhaillaan valmisteilla. Taavitsainen vaatii, että Suomen perusturvan taso – johon työttömyyskorvaus kuuluu – pitää saada vastaamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan minimivaatimuksia, ja Suomen tulee toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa köyhyyden vähentämisessä.