Politiikka
5.5.2017 09:49 ・ Päivitetty: 6.5.2017 09:44
Ministeriö julkisti kohutun työttömien “pakkopaketin” – lähtee lausuntokierrokselle
Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti tänään lausuntokierrokselle esitysluonnoksen aktiiviseen työnhakuun liittyvistä muutoksista osana kasvupalvelu-uudistusta ja työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.
Jari Lindtrömin (ps.) johtamassa työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.
– Tavoitteena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua, lisätä alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työttömyysetuuden vastikkeellisuutta. Työttömyysturvalakiin esitetään muutoksia, jotka parantaisivat työttömien mahdollisuuksia harjoittaa yritystoimintaa, ministeriö tiedottaa.
Hallituksen esitysluonnos, joka sisältää muun muassa esityksen uudesta julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluita koskevasta laista ja työttömyysturvalain muutoksista, lähtee lausuntokierrokselle 5. toukokuuta 2017. Muutosten esitetään tulevan voimaan vuonna 2019.
– Tarkoitus on ohjata työttömiä työnhakijoita hakemaan töitä aktiivisesti ja omatoimisesti sekä parantamaan omia edellytyksiään työllistyä. Työllisyyttä edistävistä palveluista ei tingitä. Maakunnat saavat kuitenkin valita nykyistä vapaammin tavan, jolla ne sopivat työttömien kanssa heille sopivista palveluista, työministeri Lindström kertoo.
Muutoksia on jo ehditty arvostella kiivaasti julkisuudessa, erityisesti vasemmisto-opposition taholta. Niitä on pidetty uutena keppinä, työttömien kyykyttämisenä lisäbyrokratialla.
60 päivän karenssi uhkaa, ellei työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa.
Lisää aiheesta
Työnhakijalla on työttömyysturvalain mukaan nykyisinkin velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Uutta ehdotetussa mallissa on tarkempi määritelmä sille, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna.
Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla. Haettavat paikat voisivat olla joko työnhakijalle tarjottuja tai hänen itsensä muutoin etsimiä. Työnhakija ilmoittaisi hakemistaan paikoista säännöllisesti verkkopalvelun kautta.
Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä seuraisi 60 päivän korvaukseton määräaika. Se vastaisi korvauksetonta määräaikaa, joka asetetaan nykyisin työllisyyssuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä ja tarjotusta työstä kieltäytymisestä ilman pätevää syytä.
Esimerkiksi kansanedustaja Maria Tolppasen (sd.) mukaan hallituksen uudet hankkeet työttömien aktivoimiseksi ovat lähinnä tukku valvontatoimia, joilla tarkastetaan, ovatko työttömät kyenneet täyttämään hallituksen uudet velvoitteet.
– Eikö tämän kyttäyspolitiikan sijasta työvoimatoimistoissa kannattaisi panostaa piilotyöpaikkojen etsimiseen? Se toisi uusia työpaikkoja, vähentäisi työttömyyttä ja lisäisi työllisten määrää, Tolppanen totesi tiedottessaan keskiviikkona.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.