Politiikka
5.5.2017 10:35 ・ Päivitetty: 5.5.2017 21:29
Palkansaajajärjestöt jyrähtävät esitysluonnoksesta: ”Fokus on nyt pahasti pielessä”
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa) arvostelee hallitusta kaiken kattavasta näköalattomuudesta työttömyyden hoidossa.
Elorannan mukaan hallituksen fokus on nyt pahasti pielessä.
Hallituksen esitysluonnos ehdotuksista aktiiviseen työnhakuun liittyvistä muutoksista osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämisestä maakunnille on lähtenyt lausuntokierrokselle tänään.
Keskeinen ehdotus on, että työnhakijalle osoitettujen työtarjousten lisäksi hänen olisi – karenssin uhalla – haettava työpaikkoja omatoimisesti ja raportoitava työnhaustaan viikoittain. Samalla myös työllistymissuunnitelmista luovuttaisiin.
– Näillä keinoilla ei luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Korkeissa työttömyysluvuissa on kyse ennen kaikkea siitä, että työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.
Eloranta toteaa ehdotuksien ohjaavan työttömyyden hoitoa väärään suuntaan sekä lisäävän byrokratiaa. Lisäksi esitys ei hänen mukaansa korjaa kohtaanto-ongelmaa.
– Hallitus on jo toteuttanut leikkauksia ja asettanut työttömille uusia sanktioita. Tuoreimmat ehdotukset ovat jälleen uusia sanktioita vanhojen päälle.
Lisää aiheesta
– SAK:n tavoitteena on ollut ja tulee olemaan työttömyysturvan yksinkertaistaminen, ei monimutkaistaminen.
Palvelujen ensisijainen tavoite pitäisi olla työllistyminen, ei byrokratian lisääminen ja sanktiot.
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK näkee esitysluonnoksen ongelmallisena ja byrokraattisena.
Järjestön mukaan on jo nyt nähtävissä, että työttömyysturvan velvoitteiden ja seuraamusten kokonaisuudesta on muodostumassa hyvin pirstaleinen järjestelmä.
– Palvelujen ensisijainen tavoite pitäisi olla työllistyminen, ei byrokratian lisääminen ja sanktiot, lakimies Samppa Koskela sanoo.
STTK:n mukaan työnhakijoiden yleinen velvollisuus on hakea aktiivisesti työtä ja siihen kannustaminen on hyvä tavoite.
– Esitetyt muutokset tarkoittaisivat kuitenkin sitä, että työttömyysturvan karenssijärjestelmän painopiste siirtyisi työnhakijoiden seurantaan, Koskela huomauttaa.
– Seurauksena olisi työttömien työnhaun valvonnan tarpeeton ylikorostuminen ja sanktioiden eriytyminen työnhaun tukemisesta.
Järjestön mielestä työvoimahallinnon lisäresursseja pitäisi kohdistaa ennen kaikkea työttömien työnhaun tukitoimiin ja palveluihin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.