Mielenterveyden häiriöistä noin 75 % alkaa ennen 25 ikävuotta. Hoidolla on tärkeä merkitys myös syrjäytymisen ehkäisyssä, sillä pitkäaikaisesti syrjäytyneistä nuorista on ainakin 60 %:lla mielenterveysdiagnoosi.

Viime vuosina 13–17-vuotiaiden saamat lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet rajusti. Uudellamaalla ne ovat nousseet kymmenessä vuodessa 750:stä 1 400:een.

Kymmenessä sairaanhoitopiirissä ikäraja on 10–17, kolmessa 13–18, kahdessa 13–19, vain kahdessa 13–22 ja samoin kahdessa 13–23. Nuorisopsykiatrinen yhdistys pitää välttämättömänä ikärajaa 13–22, mikä vastaa kansainvälisiäkin nuoruusiän rajoja.

Lisäksi hänen mukaansa nuoren kynnys hakea apua aikuispsykiatrian puolelta on usein huomattavan korkea, joten hoito voi kokonaan jäädä saamatta.

Alanko-Kahiluodon mielestä ikärajojen suuri vaihtelu asettaa nuoruusikäiset myös valtakunnallisesti eriarvoiseen asemaan. Siksi ne pitäisi yhdenmukaistaa kansainvälisten suositusten mukaisesti.

– On syytä kysyä, ovatko taustalla puhtaasti taloudelliset tekijät, millä säästetään nuoruusikäisille tarjottujen mielenterveyden hoitopalveluiden määrässä, eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto ja varapuheenjohtaja Eloranta pohtivat.

Mielenterveysongelmat ovat merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Niiden vuoksi maksetaan entistä enemmän sairauspäivärahoja ja menetetään työpäiviä. Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 90 000 suomalaista, heistä 38 000 masennuksen takia. Joka päivä Suomessa jää 12 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle tästä syystä. Lähes puolet heistä on nuoria alle 30-vuotiaita.

Kansanedustajat muistuttavat, että vanhempien mielenterveysongelmat vaikuttavat lasten mielenterveyteen negatiivisesti.

– Myös lasten ja nuorten huostaanottojen määrä on kasvanut. Varsinkin pienten lasten sijoitusten taustalla ovat usein vanhempien ongelmat.