– Kerromme niistä jo tässä vaiheessa, jotta tuotannon turvalliseen alasajoon jää riittävästi aikaa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa vasemmalla) kertoi tiedotustilaisuudessa.
Ilmoitetut lakot koskevat tällä hetkellä yhteensä noin 2  000:ta Teollisuusliittoon kuuluvaa työntekijää.

Porvoon Kilpilahdessa sijaitsee muun muassa Nesteen öljynjalostamo, jonka toiminta ajetaan kokonaan alas. Pääluottamusmies Sami Ryynänen totesi tiedotustilaisuudessa, että maan hallitus iskee politiikallaan lujaa työntekijöiden etuuksien, oikeuksien ja työehtojen ytimeen.

– Siksi meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin antaa samalla mitalla takaisin. Päätös alasajosta on vastareaktio hallituksen haluttomuuteen neuvotella työntekijöiden kanssa.

– Muutosten vaikutukset ovat mitattavissa rahalla, kun jokaisella työntekijällä on oltava ylimääräisiä säästöjä, koska työttömyysturva on heikko – ja säästöjä on oltava myös sairastumisen varalta.

– Jo nyt leikkausten seurauksena 17 000 lasta tippuu köyhyysrajan alapuolelle. Ja he ovat kaikki duunariperheiden lapsia.

Pääluottamusmies Ryynänen kertoo Demokraatille, että Nesteen väki ymmärtää hyvin työnseisauksen tärkeyden.

– Se ei ole tietenkään mikään toivottu tilanne, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole näkyvissä. Nyt meidän on se tehtävä – puolustauduttava hallituksen kaavailemia työelämän heikennyksiä vastaan.

Hallituksen laajasta paketista on hänen mukaansa vaikea noukkia pahimpia leikkauksia ja heikennyksiä. Joillekin se on ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, toisille työttömyysturvan heikennykset. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä Nesteellä on parhaillaan muutosneuvottelut käynnissä.

– Pikkuhiljaa meidänkin väki on alkanut ymmärtää, mitä nämä uudistukset omalla kohdalla pahimmillaan voivat tarkoittaa.

Öljynjalostamon alasajo kahdeksi päiväksi ei vielä näy tavallisen kansalaisen arjessa, Ryynänen painottaa.

– Polttoaine ei siinä ajassa lopu. Mutta jos tilanne pitkittyy, se alkaa näkyä aika nopeasti. Minun käsitykseni mukaan meidän väellä on valmius järeämpiinkin toimiin, jos nämä eivät riitä.

TEOLLISUUSLIITON poliittiset lakot kohdistuvat nyt ensimmäistä kertaa raskaaseen prosessiteollisuuteen. Kaikkiaan Kokkolan ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalueilla työskentelee noin 7  000 ihmistä. Tuotannon keskeytykset vaikuttavat myös alan palveluyrityksiin ja yrityksiin, jotka käyttävät kemianteollisuuden raaka-aineita.

Kokkolan suurteollisuusalueella toimii yhteensä 16 yritystä kaikkiaan 21 tuotantolaitoksessa. Alueella valmistetaan muun muassa akkukemikaaleja, ja siellä sijaitsee Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas.

Kilpilahden ja Kokkolan teollisuusalueiden lisäksi lakon piirissä on myös muutamia muita toimipaikkoja. Näitä ovat esimerkiksi Nesteen terminaali Kemissä ja kaasualan yritys Viafin GASin toimipaikat muun muassa Helsingissä ja Imatralla.

– Näin raskaisiin keinoihin ei turvauduttaisi ellei tilanne olisi vakava työntekijöiden kannalta. Maan hallituksen politiikassa ei ole kyse yksittäisistä toimista vaan systeemin muutoksesta, jolla tähdätään pysyvästi työntekijöiden aseman heikentämiseen, Aalto perustelee.

Duunariköyhyys Suomessa kasvaa eikä hallitus tunnu välittävän leikkausten vaikutuksista, hän kritisoi.

– Muutosturvan ja työttömyysturvan heikko taso pakottavat säästämään – ja säästäminen pienistä palkoista on hyvin vaikeaa.

TEOLLISUUSLIITTO ei katso hyvällä sitä, että työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi hallitus on laajentamassa paikallista sopimista holtittomasti. Aalto vertaa paikallisen sopimisen kokonaisuutta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kok.) surullisenkuuluisaan taksiuudistukseen.

– Näyttää siltä, että hallituksen aatteellinen vimma vapauttaa työmarkkinoita on yhtä kova kuin aikoinaan Bernerillä oli taksijärjestelmän suhteen. Lopputuloksena syntyi sutta ja sekundaa – Bernerin jälkiä on pian siivottu viisi vuotta.

Hallituksen ajamien työelämämuutosten seurauksena Aallon mukaan heikkoihin paikallisiin sopimuksiin puuttuminen on mahdotonta. Uudistus uhkaa työehtojen valvontaa ja tasoa sekä luo mahdollisuuden kaksille työmarkkinoille.

– Sen häviäjiä ovat työntekijöiden ohella kotimaiset yrittäjät, jotka eivät halua kilpailla heikoilla työehdoilla. Uudistusten voittajat löytyvät hämäristä alihankkijoista ja paljon ulkomaalaisia työllistävistä yrityksistä. Jos paikallinen sopiminen vapautetaan, kuka tahansa voi tehdä kenelle tahansa minkälaisen paikallisen sopimuksen tahansa.

Suomi on jakautumassa kahtia, Aalto arvioi. Hän ottaa esimerkiksi ”ennenaikojaan eläköityneet, Sveitsiin verotuksen perässä muuttaneet yritysjohtajat” ja toisaalta työntekijät, ioihin kohdistuvat kaikki heikennystoimet.

– Näin suuria muutoksia ei voi tehdä kuulematta aidosti ihmisiä, joita uudistukset kohdistuvat. Kolmikantatyöryhmät ovat osoittautuneet teatteriksi, jossa hallitus sanelee ja elinkeinoelämä hymyilee. Orpon-Purran hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen ja Teollisuusliitto suhtautuu hallitukseen siksi kuin työmarkkinaosapuoleen.

KILPILAHDEN ja Kokkolan teollisuusalueiden alasajo on Teollisuusliiton mukaan vasta alkua. Lisää työtaistelutoimia on tulossa, jos hallitus ei aloita aitoa keskustelua työelämän kysymyksistä.

– Vielä ei ole päätöksiä muista työtaisteluista, mutta ihan varmasti niitä tullaan näkemään, Aalto toteaa.

Varapuheenjohtaja Turja Lehtonen painottaa, että Teollisuusliiton toimien tavoitteena on saada neuvotteluprosessi käyntiin – että työelämän muutoksista pääsisi ylipäätään keskustelemaan yhteiseen pöytään.

– Tälle toiveelle ei näytä tulevan vastakaikua. Suomalainen ay-liike ei oleta, että sillä olisi jonkinlainen veto-oikeus hallituksen päätöksiin, saati määräysvaltaa. Me odotamme kuitenkin, että työmarkkinakysymyksistä käydään asialliset neuvottelut osapuolien kanssa, joita ne koskettavat. Tällaisia ei ole käynnissä.

SAK:laiset liitot ovat järjestäneet yhdessä ja erikseen pitkin loppuvuotta erilaisia lyhyitä ulosmarsseja ja poliittisia lakkoja. Nyt asialla on tässä vaiheessa vain Teollisuusliitto. Siitä, onko muita ammattiliittoja lakossa 1.- 2. helmikuuta, hänellä ei ole tietoa.

– Muut liitot vastaavat itse omista työtaisteluilmoituksistaan. Toivon, että mahdollisimman moni ammattiliitto osoittaa omilla toimillaan vastustavansa hallituksen heikennyksiä. Asiat ovat mittaluokaltaan niin isoja, joten toivottavaa on, että palkansaajien joukkue olisi mahdollisimman yhtenäinen – oli sitten kyse mistä keskusjärjestöstä tahansa, Aalto toteaa Demokraatille.

PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ SAK katkaisi joulukuun puolivälissä keskustelut työmarkkinamallista, koska hallitus ei ole suostunut laajentamaan neuvotteluja muihin työelämäuudistuksiin. Työministeri Arto Satonen (kok.) on kutsunut taas työmarkkinaosapuolet yhteiseen pöytään keskustelemaan. Tilaisuus on 16. tammikuuta.

– Paha on sanoa, mistä on kyse. Kutsu on tullut, mutta sisällöstä en tiedä. Kun ministeri kutsuu, silloin mennään, Aalto tokaisee.

Jotain vihiä sisällöstä antanee se, että tammikuun yhdeksäntenä päivänä päättyy lausuntokierros työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista.

– En tiedä, käydäänkö siellä läpi lausuntojen sisältöjä vai mitä. Satonen varmaan tietää, miksi hän on meidät sinne pyytänyt.

Onko mahdollista vielä jatkaa keskusteluja työmarkkinamallista?

– Totta kai on mahdollista jatkaa, mutta pelkästään yhdestä asiasta, työmarkkinamallista, emme käynnistä prosessia. Jos keskustelun piirissä ovat myös hallituksen muut työelämäuudistukset, silloin voimme harkita keskustelun avaamista taas myös työmarkkinamallista, Aalto vastaa.