Politiikka

Pääministeri linjaa HS:ssä hallituksen EU-politiikkaa: Unionin rahoituksessa huomioitava yhteisten sääntöjen noudattaminen

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Jotta Eurooppa voi saavuttaa enemmän, sen jäsenmaiden on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toteaa Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan vieraskynässä.

Sipilä katsoo, että EU:n on suunnattava kate tulevaisuuteen.

– Muutosten tekeminen on kivuliasta, mutta se kannattaa.

Euroopan unionin tulevaisuus on vahvasti esillä tällä viikolla pidettävässä unionin päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä, jossa käsitellään vuosien 2021–2027 rahoituskehyksiä ja institutionaalisia kysymyksiä.

Unionille valmistellaan budjetti aina seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Budjetti valmistuu kokonaisuudessaan todennäköisesti Suomen puheenjohtajakauden lopulla vuonna 2019.

Viikonlopun kokouksessa keskusteluissa on etenkin Britannian EU-eron myötä jättämä aukko EU:n budjettiin. Saarivaltion lähtö jättäisi noin 19 miljardin euron vajeen.

Sipilän mukaan Suomen on keskityttävä neuvotteluissa vaikuttamaan ennakkoon kahteen asiaan, budjetin kokonaistasoon ja unionin rahanjakopolitiikkaan.

– Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysmääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Tulevaisuuden 27 jäsenmaan unionin pitää pärjätä pienemmällä budjetilla.

Sipilä kertoo Suomen hallituksen kannaksi sen, että EU.n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Tällä hetkellä taso on noin yhden prosentin luokkaa.

– Tämä leikkaisi EU-budjettia, Sipilä kuitenkin huomauttaa katsoessaan isoa kuvaa.

– Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena.

Unionin rahoitukseen on tuotava jatkossa vahvemmin myös ehdollisuuden elementti.

Suomen tavoitteista muussa rahanjakopolitiikassa Sipilä nostaa esiin hallitusohjelmastakin löytyvän päämäärän saada suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Hän toteaa myös, että esimerkiksi puolustusyhteistyö ja muuttoliike tarvitsevat rahoitusta.

– Lisäksi unionin budjetin on vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun, Sipilä kirjoittaa.

–  EU-rahoja on käytettävä vastuullisesti ja lompakon nyöristä kiinni pitäen. Emme ole silti asemoituneet kaikkein tiukimpaan nettomaksajien ryhmään, hän määrittelee hallituksen linjaa.

Sipilä korostaa, että unionin rahoitukseen on tuotava jatkossa vahvemmin myös ehdollisuuden elementti.

– On huomioitava yhteisten sääntöjen noudattaminen, vastuunkanto ja yleiset oikeusvaltioperiaatteet.

Parlamentilla on tässä asiassa aloiteoikeus.

Sipilä kertoo Suomen pitäneen luonnollisena, että mikäli brexit toteutuu, myös Euroopan parlamentin paikkamäärä pienenee. Euroopan parlamentissa on kuitenkin ollut esillä esitys, jonka mukaan osa Britannian jättämistä meppipaikoista jaettaisiin muille jäsenmaille paikkoja suhteellisesti tasaten. Myös Suomelle olisi tulossa yksi lisäpaikka.

– Parlamentilla on tässä asiassa aloiteoikeus, Sipilä toteaa.

– Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä, hän jatkaa.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on todennut, ettei hän vastusta Suomen lisäpaikkaa. Suomen hallitus on kuitenkin ilmoittanut EU-strategiassaan, että Suomi haluaa brexitin toteutuessa pienentää EU:n instituutioita. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho on korostanut tätä sanomaa omissa ulostuloissaan.

Sipilä kertoo kirjoituksena lopuksi Suomen pitävän hyvin tärkeänä Euroopan komission kokoonpanossa, että kaikilla jäsenmailla on vastedeskin komissaari.

– En pidä järkevänä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä. Itsenäinen ja vahva komissio on yleensä ollut pienen jäsenvaltion etu.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat