Kyse on hallituksen työelämäuudistuksista, joita palkansaajaliike parhaillaan käynnissä olevilla poliittisilla lakoilla vastustaa.

– Minä olen valmis ja aionkin käydä keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa taustalla, kannustaa löytämään yhteistä ymmärrystä, löytämään ratkaisuja. Sitä on tehty ja sitä tehdään. Työministeri Satonen on jatkuvasti yhteydessä työmarkkinaosapuoliin, taustalla. Mutta tämä vetovastuu ja valtakirja on hallituksella ja nämä uudistukset ovat välttämättömiä, Orpo sanoi medialle kokoomuksen puoluehallituksen kokouksen yhteydessä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo, ettei mitään uutta ja ratkaisevaa kerrottavaa yhteydenpidosta ole. SAK on pyrkinyt taustalla viemään eteenpäin huoliaan ja kertomaan, mitkä asiat keskusjärjestön näkökulmasta ovat ongelmallisia niin työrauhaa kuin paikallista sopimista koskevissa asioissa.

Orpo sanoi tiistaina myös toivovansa, että SAK palaisi keskustelemaan työmarkkinamallista.

Mitä SAK vastaa pääministerin kutsuun?

– Totta kai jos pääministeri kutsuu keskustelemaan, niin sinne mennään. Olemme todenneet ja toteamme edelleen, että neuvottelun mahdollisuudet yhdestä palkkamallista ovat kohtalaisen pienet, koska työrauhakysymykset ja paikallisen sopimisen pelisäännöt ovat olennainen osa työmarkkinamallia. Sen takia haluamme keskustella kokonaisuudesta.

– Jos hallitus lähtee neuvottelujen tielle, niin sitten se lähtee neuvottelujen tielle. Eihän se niinkään voi mennä, että heitetään yksittäisiä koepalloja meille kaksikantaisesti sovittavaksi ja sitten muutoin mennään hallituksen sanelemalla tiellä. Se ei ole oikein johdonmukaista eikä hyvää politiikkaa.

TAUSTAKESKUSTELUISTA raportoivat samansuuntaisesti myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Palola kertoo, ettei pääministeri ole ollut häneen yhteydessä, mutta Satosen kanssa on käyty vuoropuhelua.

– Se vuoropuhelu on ollut kovin yksipuolista. Hän aikalailla toteaa sen, että liittyen työlainsäädäntöön – työrauhalainsäädäntöön, vientivetoiseen malliin ja paikalliseen sopimisen – hallitus aikoo viedä esityksiään eteenpäin, hän kertoo.

Löfgren kertoo, että Akava on säännöllisesti yhteyksissä valtioneuvostoon – myös muihin kuin pääministeriin ja työministeriin. Hän kertoo, että sekä Orpon että Satosen kanssa on ollut yhteyksiä viime aikoinakin.

– Keskusteluyhteydet ovat hyvät, mutta sillä pitäisi myös saavuttaa hedelmää, ja se tästä vielä puuttuu. Olemme esittäneet hallitusohjelmakirjauksiin ratkaisuja, jotka eivät estäisi hallitusohjelman toimeenpanoa sinänsä, mutta toisivat tasapainoa. Vaikka ne on otettu ihan positiivisesti vastaan, niin ei meillä ole mitään syytä olettaa, että niille olisi tulossa vihreää valoa. Sen tyyppistä keskustelua ei ole käyty.

Tällä hetkellä pisimmällä valmistelussa on työrauhaa koskeva paketti. Löfgreniä huolettaa näkökulma, jossa työrauhaa haetaan vain palkansaajapuoleen kohdennetuin tiukennuksin ja toimin.

– Yksi työrauhaa haastava tekijä on se, että työehtosopimuksia (tes) ei noudateta ja työnantajayhdistykset, jotka niitä tekevät, eivät osaltaan valvo tessien noudattamista. Tällä puolella ei ole tapahtumassa mitään eli tämä käytäntö hallituksen esityksen pohjalta saisi jatkua. Jos työnantajien vastuuta tessin mukaan toimimisesta lisättäisiin, niin olisihan tämä muukin kokonaisuus varmasti hivenen helpommin nieltävissä, hän antaa esimerkin tasapainoisuudesta.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo moitti ay-liikettä poliittisista lakoista ja kuvasi niitä ”ulkoparlamentaariseksi vaikuttamiseksi”. Miltä tämä keskusjärjestöjohtajien korvaan kuulostaa?

– Hallituksella on oikeus toimia ja meillä on oikeus osoittaa mieltä, näinhän tämä demokratioissa toimii – kutsuu sitä millä termillä tahansa. Mutta hallitus on tehnyt itsestään vahvasti työmarkkinaosapuolen ja silloin heitä varmasti kohdellaan sellaisena. Nämä meidän toimemme kohdistuvat hallituksen esityksiin. Ei ole siitä kyse, että emme tykkäisi hallituksesta, vaan me emme tykkää hallituksen erittäin suurista työttömyysturvan leikkauksista ja erittäin paljon palkansaajien asemaa heikentävistä työlainsäädäntöheikennyksistä, SAK:n Eloranta sanoo.

– Se on pääministerin käsitys, jos hän tulkitsee sen näin. Meidän käsityksemme on se, että käytämme niitä kaikkia mahdollisia laillisia keinoja, joita meillä käytettävissä on, jotta saataisiin aito neuvottelutilanne näistä meille periaatteellisista asioista, STTK:n Palola kiteyttää.

Myös Akavan Löfgren painottaa, että ay-liikkeellä on käytössään tällä hetkellä täysin lailliset keinot ilmaista mielipiteensä.

– Kysymys on keinoista, jotka nauttivat Suomessa perustuslain suojaa. Sen vuoksi hivenen hämmästelen tätä sanavalintaa. Ymmärrän, että pääministeri on huolissaan – ja hänen kuuluukin olla. Me jaamme huolen kärjistyneestä tilanteesta, mutta en näe tätä (lakkoja) mitenkään ulkoparlamentarismina tai demokratian vastaisena toimintana.

Löfgren pitäisi hyvänä, että pääministeri kutsuisi työmarkkinaosapuolet koolle niin, että voitaisiin käydä keskustelua ”jossain muualla kuin eri tiedotustilaisuuksien välityksellä”. Saman pöydän ääressä selviäisi paremmin se, mistä kenenkin mielestä homma kiikastaa.

– Eihän tällaisista jumeista päästä millään muulla yli kuin sillä, että keskustellaan asioista ja haetaan ne kohdat, mistä ollaan eniten eri mieltä, arvioidaan syyt, miksi ollaan eri mieltä ja sitten jatketaan yhdessä hyvien keinojen hakemista.

– Uskon, että kaikilla työmarkkinaosapuolilla on tähän tarvetta ja halua. Se arvoitus tässä on, että miten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa nähdään, koska heillehän hallitusohjelma tarjoaa kivan sermin, jonka takana voi piileskellä ihan rauhassa, Löfgren sanoo ja ilmaisee huolensa siihen, ettei keskusteluyhteys EK:n suuntaan tunnu toimivan kuin ainoastaan EK:n tärkeinä pitämissä asioissa.

SDP on ilmaissut valmiutensa välikysymyksen jättämiseen, mikäli hallitus ei käynnistä aitoja neuvotteluja myös palkansaajia kuullen.

– Tehkää se jo tänään. Jos ette itse siihen kykene, kutsukaa sovittelija apuun. Jos ette näin tee, tulemme jättämään välikysymyksen, jotta tämä vastakkainasettelua synnyttävä hallituksen toimintalinja saadaan koko eduskunnan arvioitavaksi, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi eduskunnassa tiistaina.

SAK:n Jarkko Eloranta toteaa, että suomalaisessa parlamentarismissa enemmistöhallitukset ovat pystyneet hoitamaan välikysymykset ja jatkamaan työtään. Hän pitää kuitenkin hyvänä, että hallituksen ajamista heikennyksistä ja leikkauksista keskustellaan eduskunnassa.

– Asiat tulevat sitäkin kautta parlamentissa läpivalaistua – ja erityisesti perusteet näissä työlainsäädäntöuudistuksissa. Hallitus kertoo niiden olevan taloudelliset – siis julkisen talouden vahvistamista ja työllisyyttä – mutta kuitenkaan mitään vahvoja perusteita tälle väitteelle ei löydy. Se kertoo enemmänkin ideologisesta lähestymisestä suomalaiseen työelämään. Tässä halutaan voimatasapainoa pysyvästi heilauttaa työnantajien eduksi ja palkansaajien tappioksi, Eloranta kiteyttää.

STTK:n Antti Palola sanoo olevansa henkilökohtaisesti sitä mieltä, että opposition vaikuttamiskeinona myös välikysymys on hyvä käyttää, koska tilanne on äärimmäisen hankala. Ratkaisu pitäisi löytää. Hän katsoo, että mikäli hallitus vie työelämää koskevat uudistuksensa lainsäädäntöhankkeina läpi, tulee ensi syksyn työmarkkinakierroksesta turbulenttinen.

– Siksi mielellään pitäisi pyrkiä löytämään ratkaisu, johon kaikki ovat yhtä tyytyväisiä tai paremminkin yhtä tyytymättömiä, hän sanoo.