– Kaikkihan riippuu eduskunnan aikatauluista ja siitä, miten lainsäädäntö saadaan valmiiksi. Toukokuu on aikaisin mahdollinen ajankohta, keskustan tuore puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen lausui eilen Satakunnan Kansassa.

– Mutta realistisesti ajatellen se voi tulla liian nopeasti. Eduskunnan syysistuntokausi on ainoastaan kaksi ja puoli kuukautta, hän kuitenkin jatkoi lehdelle saman tien.

Edes pääministeripuolue keskustan puoluesihteeri ei siis pidä realistisena, että maakuntavaalit pidettäisiin jo ensi toukokuussa. Myös kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz totesi eilen Demokraatille, ettei hän olisi ”henkilökohtaisesti vielä lausumassa tulevien ensimmäisten maakuntavaalien ajankohtia”.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti tiistaina, että sote- ja maakuntauudistus siirtyy jälleen vuodella eteenpäin vuoteen 2021. Maakunnat voivat siis vasta tuolloin aloittaa toimintansa.

Hallituksesta kerrottiin lisäksi, että sen tavoitteena on järjestää maakuntavaalit mahdollisesti eurovaalien yhteydessä. Siniset ehdottivat jopa, että maakunta-, eduskunta- ja eurovaalit järjestettäisiin kaikki samana päivänä.

Sinisten esitykselle ei kuitenkaan etenkään kokoomuksesta tukea herunut.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkoselta kysyttiin eilen, kuinka varmana hän pitää, että maakuntavaalit voidaan pitää toukokuussa.

– No kyllä siihen kovasti uskon. Mutta totta kai varmuus siihen saadaan vasta kun lait on saatu tästä talosta syksyllä käsiteltyä. Sen tässä on tietysti oppinut, että parempi katsoa sitten. Mutta kyllä aikataulu näytti ihan realistiselta, Kaikkonen muotoili eilen.

Kaikkonen sanoi, että maakuntavaalien sijoittaminen eurovaalien yhteyteen tuntuu luontevalta tässä vaiheessa. Hän kuitenkin korosti, että asia tarkentuu myöhemmin.

Oppositiosta on myös korostettu, että maakuntavaalien ajankohta ei ole länsimaisessa demokratiassa pelkkä hallituksen ilmoitusasia. Vaalien ajankohdat ovat nykykäytännön mukaan päätetty puolueiden puoluesihteereiden keskeisissä neuvotteluissa.