Näin sanatarkasti lausui pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen illalla Ylen A-studiossa, kun maanantain kuluessa olivat jo hallituspuolueidenkin edustajat joutuneet tunnustamaan, että sote-uudistus on jälleen kerran siirtymässä vuodella eteenpäin.

Tiistaina ei tarvinnut odottaa kuin noin puoleen päivään ja Sipiläkin suostui viimein myöntämään julkisuudessa tosiasian: maakunnat eivät voi aloittaa vielä vuoden 2020 alusta. Maakuntavaalit lykkääntyvät aikaisintaan ensi toukokuulle, ja maakuntien pystyttäminen vuoteen 2021.

Sipilän ilmoituksen jälkeen kokoomuslaiset toinen toisensa perään kiirehtivät toitottamaan tienneensä jo vähintäänkin kaksi viikkoa, ettei uudistuksen eduskuntakäsittelyä saada valmiiksi Arkadianmäellä ennen kuin myöhään syksyllä.

Vastaus oli yllättävä. Ei milloinkaan.

Tai oikeastaan ei ihan niin. Vastaus oli, että hallituspuolueet saavat osoittaa luottamustaan hallituspuolueille tiistai-iltana pidettävissä ryhmäkokouksissa, joiden suunnalta Sipilä kertoi haluavansa selkeät sitoumukset, että ne ovat muuttuneen tilanteen takana. Hallituksen tiedonanto muuttui pääministerin ilmoitukseksi, ja asian on määrä nousta ainoastaan täysistuntosaliin keskusteluun.

Mikäli hallitus olisi tehnyt tiedonannon “suuresti muuttuneesta” sote-paketista, olisi päästy äänestämään myös hallituksen luottamuksesta.

Jokin siis muuttui.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Sipilän olleen häneen eilen yhteydessä ennen esiintymistään A-studiossa.

– Kun tämä keskustelu alkoi, hän otti yhteyttä ja pohti tapaa millä informoida eduskuntaa, kun tämä nyt kerran vuodella siirtyy, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi kävellessään toimittajille, mitä hän keskusteli eilen illalla Sipilän kanssa puhelimitse. Kuva: Lehtikuva Seppo Samuli.

Orpon kertoman mukaan Sipilä oli ehdottanut hallituksen tiedonannon antamista eduskunnalle. Orpo muistutti tänään medialle, että jos tiedonanto sanan sanoo, tarkoittaa se myös luottamusäänestystä. Kokoomusjohtaja ei kuitenkaan maininnut, tarkoittiko Sipilä puhuessaan tiedonannosta sitä, että hän halusi äänestyttää asian suuressa salissa vai ainoastaan informoida eduskuntaa.

– Minä sanoin, että jos sopisi, että harkitaan ja päätetään asiaa tiistaina. Ja niinhän me tehtiin, Orpo kertasi eilistä puhelinkeskusteluaan.

Sipilä kuitenkin väläytti nimenomaan hallituksen tiedonantoa jo maanantaina suorassa lähetyksessä. Sipilä itse korosti tiistaina keskustan ryhmäkokouksen jälkeen informoineensa trion jäseniä, että hän aikoo ottaa tiedonannon esiin jo A-studiossa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat tapasivat tänään aamupäivällä ennen kuin Sipilä piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi sote-uudistuksen lykkääntymisestä. Trion tapaamisessa hallituksen tiedonanto vaihdettiin pääministerin ilmoitukseksi. Aloite muutoksesta tehtiin kokoomuksen aloitteesta, ainakin näin kokoomuslähteet Demokraatille väittävät.

Sipilältä kysyttiin tänään eduskunnassa, tuliko halu muuttaa tiedonanto ilmoitukseksi. Pääministeri väisti vastauksessaan muista hallituspuolueista.

– No minulle kävi molemmat tavat, kunhan vaan saadaan selkeä sitoumus hallituspuolueen eduskuntaryhmiltä, että ollaan valmiita viemään maaliin saakka.

Ilmeisesti kokoomus ei missään tapauksessa halunnut, että asia vietäisiin nyt suureen saliin äänestykseen. Kokoomuksen mielestä ilmoitus on tässä tapauksessa aivan riittävä tapa. Orpo totesi tänään päivällä eduskunnassa tiedonannon olevan varsin “järeä ase”. Kokoomuslaiset korostivat, että eihän hallituksen antaessa tiedonantoa olisi edes tiedetty täydellä varmuudella, mistä siellä äänestetään. Hallituksen esitys kun on yhä pahasti kesken.

Periaatteessa hallituksen ei olisi tarvinnut tehdä asiasta edes ilmoitusta, mutta se tehtiin kokoomuslaisten mukaan, koska näin eduskunta saadaan pidettyä hyvin informoituna. Mitä kokoomus ei ääneen sano, todennäköisesti vaakakupissa painaa myös se, että kokoomuksen ryhmä on jatkuvasti järkkynyt sote-uudistuksen takana. Tunnelma kiristyy sitä mukaa, kun sote-palveluiden markkinaistaminen lykkääntyy ja heikkenee.

Viimeksi tänään Verkkouutisissa kirjoitettiin, että konkariedustana Ben Zyskowicz ja hänen tavoin perustuslakivaliokunnassa vaikuttava kokoomusedustaja Wille Rydman olisivat ottaneet yhteen viime viikolla kokoomuksen ryhmäkokouksessa. Kiista koski kirjoituksen mukaan hallituksen valinnanvapauslakivastinetta ja sitä, miten valinnanvapauden lykkääntyminen olisi Zyskowiczin mielestä pitänyt ratkaista.

Mutta kuumin kysymys on, miksi Sipilä puhui eilen hallituksen tiedonannosta, mikä tänään pyörrettiin nopeasti pääministerin ilmoitukseksi?

Ensimmäinen, joskin varmaan epätodennäköinen, vaihtoehto on se, että Sipilä ei täysin tiennyt mitä termi tarkoittaa.  Sipilän hallitus antoi viime kesänä perussuomalaisten hajottua ja sinisten syntymisestä muodostuneista muutoksista tiedonannon eduskunnalle, josta myös äänestettiin. Sipilä saattoi vetää keinon niin kutsutusti vanhasta muistista.

Toinen, varmaankin todennäköisempi, vaihtoehto on se, että Sipilä halusi niin sanotusti laittaa hallituspuolueiden rivit voimalla suoriksi. Sipilä on puhunut voimakkaasti “tulos tai ulos” periaatteestaan. Nyt maakuntavaalit ja koko sote-lehmänkauppa on karkaamassa pitkälle ensi vaalikauden tuolle puolen, joten Sipilällä olisi motiivi haluta mandaattia siitä, että hallituspuolueet, myös kokoomus, seisoo lujasti uudistuksen takana. Kokoomuksen yksittäiset kansanedustajat olisi saatu ennakolta sidottua tiukemmin hallituksen sote-linjaan.

Tähä viittaa myös keskustan entisen puoluejohtajan, kansanedustaja Matti Vanhasen Demokraatille antamat lausunnot. Vanhanen kiisti, että hallituksen siirtymisessä tiedonannosta pääministerin ilmoitukseen olisi kyse siitä, että pelättäisiin mitata luottamusta suuressa salissa.

– Minä luulen, että ehkä se toimenpide, joka olisi myös hallituksen luottamuksen mitannut, olisi myös sitten kiistanalaisessa asiassa sitonut yksittäisten edustajien kantaa syksyä ajatellen, Vanhanen sanoi.

Lisäksi Sipilän hallituksessa on saatettu laskea, että hallituksen tiedonannossa saattaisi kestää useampi kuin yksi päivä, jos oppositio olisi onnistunut venyttämään äänestystä edeltävää keskustelua. Tällöin Sipilä joutuisi muun muassa joko olemaan poissa luottamusäänestyksestä tai jättämään Eurooppa-neuvoston “tärkeän” kokouksen väliin.

Jos jatkuvasti enemmän ja enemmän farssiksi muodostuva uudistus ja hallitus olisi äänestyksessä kaatunut, olisivat siniset ja keskusta voineet vyöryttää syytä kokoomuksen päälle. Sieltä kun oletettavimmin loikkarit ovat lipeämässä. Toisaalta äänestys olisi ollut myös iso riski kannatusongelmien kanssa painineelle keskustalle ja sen kauan hekumoiva maakuntaunelma olisi saattanut kariutua. Ehkä puolueessa harrastettiinkin uudelleenajttelua.

Sote-uudistukseen tuntuu liittyvän jatkuvasti toinen toistaan kummallisempia ristiriitaisuuksia ja poliittista peliä. Herää kysymys, tietävätkö hallituksen päättäjätkään enää lainkaan missä mennään?