Hallitukselta odotetaan lähiaikoina lausunnoille rajalakia, jonka antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua Venäjän harrastamaan välineellistettyyn maahantuloon. Esityksen on etukäteen uumoiltu edellyttävän jopa perustuslain muuttamista ja siten 5/6-enemmistöä eduskunnassa.

Torstain tapaamisen jälkeen vaikuttaisi siltä, että käsitykset rajalain sisällöstä jakavat myös hallituspuolueita, erityisesti perussuomalaisia ja RKP:ta. Puheeenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson (rp.) kommentoi tapaamista eduskunnassa niukasti.

– RKP yleensä kannattaa sellaisia lakeja, jotka ovat perustuslain mukaisia ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja EU-oikeutta. Jos näin ei olisi, silloin täytyy miettiä mitä tehdään ja on kohta on tietysti se kohta, jossa joudumme käymään tätä keskustelua eduskuntaryhmässä. Haluan myös nähdä kaikki mahdolliset lausunnot myös valtiosääntöoikeudelliset lausunnot, Henriksson totesi RKP:n ryhmähuoneen ovella eduskunnassa.

Myöskään sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei ollut juttutuulella.

– Heti, kun on tiedotettavaa, niin rajalaista tiedotetaan, Rantanen sanoi.

Pääministeri Orpo tapasi mediaa valtiosalissa ja tähdensi itärajan tilanteen olevan edelleen vakava.

– Hallitus pitää vielä omia kokouksiaan huomenna. Sikäli, kun saadaan valmista, esitys on sen jälkeen valmis lähtemään lausunnoille. Työ on vielä kesken, Orpo sanoi.

PÄÄMINISTERILTÄ kysyttiin kuultiinko puolueiden tapaamisessa soraääniä.

– Tämä (rajalaki) on erittäin vaikea kysymys. Erittäin paljon ratkottavia asioita kysymyksiä, punnitaan rajaturvallisuuden, kansallisen turvallisuuden, olemassa olevan lainsäädännön ja sopimusten kokonaisuutta.

Orpo ei suostunut antamaan mitään käytännön esimerkkejä tulevan hallituksen esityksen sisällöstä.

– Tarkoituksena on turvata isänmaan turvallisuus välineellistetyn maahantulon tilanteessa, jos Suomi joutuu hybridihyökkäyksen kohteeksi ja joku ohjaa laittomia siirtolaisia meidän rajalle. Me haemme nyt niitä työvälineitä, että me pystymme kaikissa tilanteissa tämän takaamaan.

Oppositiopuolue vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne myönsi, ettei välineellistetyn maahantulon torjuminen ole haasteena helppo.

Saitteko lakiluonnosta katsottavaksi?

– Kävimme läpi sitä hallituksen valmistelua. Kävimme siitä keskustelua, saimme esittää kysymyksiä ja saimme niihin vastauksia, mutta ei tuollaisissa käydä pitkää listaa kirjallista materiaalia läpi. Se oli enemmän tilannekeskustelu.

Kävisikö vihreille se, että kansainvälisistä sopimuksista poikettaisiin poikkeustilanteessa?

– Olemme lähteneet siitä, että kansainväliset sopimukset ovat paitsi oikein, niissä on myös moraalis-eettiset syyt miksi ne on säädetty ihmisiä ja perusoikeuksia suojelemaan. Sellainen maailma, jossa kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan, on myös Suomen turva. Meidän kannattaisi olla sillä puolella tätä maailmaa, joka pitää niistä kiinni.

Tuleeko hallituksen esitykseen sisältymään sellaisia elementtejä, jotka johtaisivat siihen, että kansainvälisistä sopimuksista voitaisiin joissakin tilanteissa poiketa?

– Kannattaa katsoa, millaisen esityksen hallitus laittaa lausunnoille ja puhua sitten siitä.

VASEMMISTOLIITON ryhmäpuheenjohtajan Jussi Saramo ei usko, että kansainvälisten sopimusten ja perustuslain vastainen esitys saisi eduskunnassa taakseen riittävää 5/6-määräenemmistöä.

– Meille ei käy se, että ryhdytään kansainvälistä oikeutta tieten tahtoen rikkomaan varsinkaan, jos perusteet ovat sisäpoliittisia. Yksikään EU-maa ei ole lähtenyt lainsäädännössään siitä, että ei välitetä sitovista kansainvälisistä sopimuksista.

Saramo luonnehti käytävää keskustelua varjonyrkkeilyksi ja toivoi, että hallitus kertoisi mahdollisimman nopeasti ja avoimesti mitä se aikoo rajalain puitteissa esittää.

Puhuttiinko tapaamisessa pushbackistä?

– Siitähän siinä on käytännössä kyse, että onko mahdollista jättää turvapaikkahakemukset käsittelemättä. Meidän maastoraja on niin pitkä, että on koko ajan ollut selvää, että sieltä tullaan yli, jos halutaan. Kun puhutaan, että raja on ollut suljettuna, niin eihän se tietenkään ole ollut suljettuna. Kyse on ollut siitä, että aiemmin Venäjä on vartioinut Suomen rajaa. Nyt Venäjä toimii kuten suurin osa EU:ta ympäröivistä maista eikä enää sitä rajaa vartioi.

Saivatko oppositioryhmät tarpeeksi tietoa?

– Ei vielä alkuunkaan tarpeeksi tietoa.

Kävisikö vasemmistoliitolle se, että joissakin poikkeusolosuhteissa voitaisiin poiketa kansainvälisistä sopimuksista rajaturvallisuuden tapauksessa?

– Jos olisi sellainen skenaario, että meidän kansallinen turvallisuutemme on uhattuna, niin tilanne olisi eri. Mutta sellaista meille ei ole osoitettu. Kyse ei voi olla siitä, että halutaan sisäpoliittisista syistä estää turvapaikan hakeminen. Julkisuudessa on esimerkiksi esitetty väitteitä, että sieltä tultaisiin aseiden kanssa yli. Se olisi sotilaallinen hyökkäys eikä silloin ole mitään turvapaikanhakuoikeutta. Keskustelu on ollut kummallista. On vaikea ottaa kantaa, kun emme tiedä konkreettisia esityksiä ja yksityiskohtia.

Onko oppositiota pidetty aikaisemmin mukana tässä valmistelussa?

– Ilmeisesti edes koko hallitusta ei ole pidetty mukana. Julkisuudessakin on ollut, että tämä työryhmä laitettiin nippuun ja tehtiin esitys yhdessä ministeriössä valmiiksi. Ehkä sekin kertoo jotakin tästä.