Vasemmistoliitto pitäytyy yhä EU-parlamentin vasemmistoryhmässä, vaikka siellä jatkaa myös jonkin verran kuluneen vaalikauden Venäjä-myötäilijöitä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo STT:lle, että puolueen esittämät vähimmäisvaatimukset ryhmään liittymiseksi toteutuivat.

Ryhmän koostumuksessa oli kyse siitä, että saksalaisen vasemmistonationalistin Sahra Wagenknechtin puolue sekä irlantilaiset, avoimesti Venäjän propagandaa levittäneet Clare Daly ja Mick Wallace eivät ole osa ryhmää.

Parlamentin järjestäytyneistä ryhmistä eniten Venäjä-myötäilijöitä oli kuluneen vaalikauden äänestyksissä laita- ja äärioikeiston Identiteetti ja demokratia -ryhmässä sekä vasemmistossa.

Vasemmistoryhmä kärsi kesäkuun parlamenttivaaleissa EU-maissa selvän vaalitappion. Suomi oli poikkeus Li Anderssonin valtavan äänisaaliin ansiosta.

PARLAMENTIN vasemmistoryhmässä on Anderssonin mukaan erilaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Hän kuvailee Etelä-Euroopan vasemmistopuolueiden noudattavan hyvin vahvaa rauhanaateajattelua ja -politiikkaa, mikä näkyy erityisesti suhtautumisessa Ukrainan aseelliseen tukemiseen.

Vasemmistoliitto puolestaan vahvistaa yhteistyötä ryhmän pohjoismaisten puolueiden kanssa, hän sanoo.

-  Siinä me olemme myöskin kaikki johdonmukaisesti tämän aseellisen tuen kannalla.

Yhteistyö tarkoittaa käytännössä yhteisiä mielipidekirjoituksia ja tapahtumia, Ukrainan aseellisen tuen tarpeen nostamista esille, pakotepolitiikan tiukentamiseen kohdistuvia vaatimuksia sekä mahdollisesti tulevina vuosina myös Ukrainan EU-jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä.

Alustavan sopimuksen mukaan pohjoismaiset järjestöt myös palkkaavat töihin yhden ihmisen vasemmistolaisesta Sotsialnyi Rukh –kansalaisjärjestöstä Ukrainasta.

Suomesta vasemmistoliiton riveistä parlamenttiin valittiin myös Merja Kyllönen ja Jussi Saramo.

Saramo uskoo ryhmän voimakkaan uudistumisen tuovan uusia mahdollisuuksia.

-  Jos jotain haluaisi nostaa, niin se vihreä painotus vahvistuu, hän sanoo.

VERKKOLEHTI Politico selvitti kesäkuun EU-vaalien aikoihin, ketkä olivat kuluneen vaalikauden kovimmat Venäjä-myötäilijät parlamentissa.

Selvityksessä oli tutkittu äänestämistä 16:ssa Venäjää ja Ukrainaa käsitelleessä äänestyksessä, joiden avulla lehti listasi 30 Venäjän kärkimyötäilijää.

Mukana olivat esimerkiksi äänestykset venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

Eniten Venäjä-myötäilijöitä oli laitaoikealla Identiteetti ja demokratia -ryhmässä (ID), parlamentin vasemmistossa (GUE/NGL) ja sitoutumattomissa. ID-ryhmästä listalla oli 12 ja vasemmistosta yhdeksän parlamentaarikkoa.

Tulevalla kaudella seitsemän listaukseen päätynyttä vasemmistoryhmäläistä ei jatka enää parlamentissa. Parlamentissa jatkavat belgialainen Marc Botenga ja tshekkiläinen Katerina Konecna.

Anderssonin mukaan kyseisten seitsemän henkilön putoaminen tai pudottautuminen parlamentista lähettää viestin siitä, miten kansalaiset ovat suhtautuneet näiden linjaan.

-  Toivottavasti tämä sitten näkyisi yleisemmin tällä kaudella siinä, että se linja olisi johdonmukaisempi ja selvempi, hän sanoo.

Saramo ajattelee, että esimerkiksi Suomessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa ovat näkyneet kaksoisstandardit vaikkapa Israelin ja joidenkin muiden maiden sotatoimien käsittelyssä.

Joillakin Euroopan vasemmistolaisista parlamentaarikoista ajattelu on ollut hänen mukaansa nyrjähtänyttä niin, että Venäjääkään ei pitäisi tuomita kaksoisstandardien takia.

-  Eihän siinä ole mitään logiikkaa. Meidän mielestämme kaikkia pitää kohdella samalla lailla. Rikkomuksia ei pidä hyväksyä keneltäkään.

Teksti: Mikko Gustafsson / STT