Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Kotimaa

Pakkotoimien yleisyydestä psykiatrisessa sairaanhoidossa uutta tietoa – hoitotyön johtajat avainasemassa

iStock

Terveystieteiden maisteri Emilia Laukkasen väitöstutkimus osoittaa, että pakkotoimia käytetään psykiatrisessa sairaalahoidossa usein, ja hoitotyön johtajien asenteet ovat yhteydessä niiden käyttöön.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Yleisimmin pakkotoimena käytettiin eristämistä, väitöstiedotteessa kerrotaan. Pakkotoimia käytettiin vähemmän niillä psykiatrian osastoilla, joilla hoitotyön johtajat suhtautuivat kielteisemmin rajoittavimpien pakkotoimien käyttöön.

Väitöstutkimus osoitti, että hoitotyöntekijät suhtautuvat pakkotoimiin entistä negatiivisemmin, vaikka niiden käyttö koetaankin usein tarpeelliseksi. 140 psykiatrista osastoa raportoi käyttäneensä jotakin pakkotoimea vuonna 2017.

Eristämistä käytettiin psykiatrisilla osasoilla yhteensä 4006 kertaa, sitomista 2113 kertaa, kiinnipitoa 1064 kertaa ja tahdonvastaista lääkitystä 2187 kertaa.

– Hoitoilmoituksiin perustuvissa kansallisissa tilastoissa määrät jäivät huomattavasti alhaisemmiksi kuin tässä suoraan sairaaloista kerätyssä rekisterissä, Laukkanen kertoo tiedotteessa.

Hoitotyön johtajien asenne pakkotoimia kohtaan oli pääsääntöisesti kielteisempi kuin käytännön hoitotyöntekijöiden, mutta johtajienkin asenteissa oli eroja. Hoitotyön johtajien asenteilla havaittiin tutkimuksessa yhteys eristämisen, sitomisen ja kiinnipidon käyttöön.

Hoitotyön johtajien positiivisempi asenne eristämistä ja muita potilaan itsemääräämisoikeutta suhteellisen paljon rajoittavia pakkotoimia kohtaan oli yhteydessä suurempaan pakkotoimien käyttöön. Positiivisempi asenne vähemmän rajoittavia menetelmiä, kuten potilaan tehostettua seurantaa kohtaan oli yhteydessä vähäisempään pakkotoimien käyttöön.

Vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy joskus väkivaltaista käyttäytymistä. Sekä potilaan itsensä että toisten turvallisuuden takaamiseksi potilaan itsemääräämisoikeutta voidaankin sairaalahoidossa päätyä rajoittamaan pakkotoimilla.

Pakkotoimien vähentäminen on ollut sekä kansallinen että kansainvälinen tavoite jo useiden vuosien ajan, ja siihen tähtäävissä strategioissa tyypillisesti korostuu johtamisen merkitys. Johtamisen ja pakkotoimien käytön yhteyttä ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu. Myös hoitotyön johtajien asenteita on tutkittu vasta vähän.

Pakkotoimien käyttöä on jo pitkään seurattu Suomessa, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuosittain hoitoilmoitustietoihin perustuvat, kansalliset tilastot aiheesta. Laukkasen väitöstutkimuksessa tiedot pakkotoimien käytöstä kerättiin kuitenkin suoraan osastoilta yhteen rekisteriin. Tätä ei ole aiemmin tehty.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon ja kuinka pitkiä aikoja pakkotoimia käytettiin suomalaisessa psykiatrisessa sairaalahoidossa yhden vuoden aikana. Tutkimus perustui kaikilta suomalaisilta psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja valtion psykiatristen sairaaloiden osastoilta kerättyyn, pakkotoimien käyttöä koskevaan rekisteriaineistoon vuodelta 2017.

Ylihoitajien, osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien asenteita kartoitettiin kansainvälisellä kyselymittarilla. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tarkasteltiin myös hoitotyöntekijöiden asenteita pakkotoimien käyttöön.

Pakkotoimilla tässä tutkimuksessa tarkoitettiin potilaan eristämistä, sitomista, kiinnipitoa ja tahdonvastaista lääkitystä.

Väitöstutkimus tuotti pakkotoimien käytöstä ja siihen liittyvistä asenteista uudenlaista tietoa, jota voidaan hyödyntää pakkotoimien vähentämisessä.

– Sekä hoitotyöntekijöiden että hoitotyön johtajien asenteisiin tulisi kiinnittää huomiota, koska ne ovat yhteydessä pakkotoimien käyttöön. Pakkotoimien käyttöä kannattaa jatkossakin tutkia osastotasolla täsmällisen tiedon saamiseksi, Laukkanen toteaa.

Terveystieteiden maisteri Emilia Laukkasen väitöskirja Coercive measures in Finnish psychiatric inpatient care – special emphasis on psychiatric nursing managers’ attitudes (Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa – keskiössä hoitotyön johtajien asenteet) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 29.1. 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Simo Alastalo

Politiikka
23.2.2021
Eduskunnan turvallisuusjohtaja vuosi itse Sipilän tapausta koskevat turvakameranauhat medialle – pääsihteeri Paavola: ”Tämä on häneltä poikkeuksellinen päätös”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE