tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Pakolaiskiintiö, alkoholi ja perhevapaauudistus puhuttavat alkavalla viikolla

Kuva: Thinkstock

Hallitus etsii lähiviikkoina kuumeisesti keinoja siihen, miten yhä useampi suomalainen saataisiin töihin ja miten vauhtiin päässyttä talouskasvua voisi pitää hengissä. Hallitus lyö lukkoon kuun lopussa linjaukset siitä, mihin valtion rahat ensi vuonna laitetaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo linjauksistaan budjetin pohjaksi alkavalla viikolla. Ainakin nämä kysymykset saattavat nousta keskusteluun hallituspuolueiden kesken:

Työllisyyttä lisäävät toimet

Hallitus ei ole pääsemässä tavoitteeseensa, että työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin, vaan luku on jäämässä 70 prosentin tienoille. Hallitus joutunee pohtimaan lisätoimia työllisyyden nostamiseksi. Ministeri Orpo on esittänyt esimerkiksi palkkatuen nostoa niin, että yritykset voisivat helpommin palkata työntekijöitä. Palkkatukea voidaan käyttää vaikeammin työllistettävien palkkaamiseen. Hallituksella ei ole palkkatuesta yhtenäistä näkemystä.

Sininen tulevaisuus -puolueeksi tähtäävän Uusi vaihtoehto -ryhmän piirissä on pidetty tärkeänä, että työttömien muuntokoulutusta lisätään työllisyyden edistämiseksi.

Perhevapaauudistus

Keskusta ja kokoomus haluavat käynnistää valmistelut perhevapaauudistuksesta. Uusi vaihtoehto on valmis keskustelemaan asiasta, mutta ei halua lyhentää kotihoidon tuen kestoa. Vaikka uudistuksen valmistelu polkaistaisiin käyntiin, on epäselvää, näkyykö se ihmisten arjessa vielä tällä vaalikaudella. Jos vapaita uudistetaan, on epäselvää, kenen vastuulla rahoitus olisi.

Tuloverojen alennus

Syksyllä neuvotellaan eri aloilla uusista työehtosopimuksista, joiden palkankorotukset eivät ole vielä tiedossa. Hallitus joutuu pohtimaan, voidaanko veronalennuksia luvata ehdollisena hyvityksenä maltillisista palkankorotuksista. Asiantuntijoiden mielestä tuloveronkevennyksiin ei liiemmin ole varaa. Kysymys on myös siitä, kohdistettaisiinko tuloverojen alennuksia esimerkiksi pienituloisille niin, että näiden olisi helpompi ottaa työtä vastaan – vai laajemmalle joukolle.

Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisäveron alennus

Hallituspuolueet olisivat valmiita alentamaan arvonlisäveroa, mutta Uusi vaihtoehto vain sillä ehdolla, että nykyistä vahvemmat alkoholijuomat sallittaisiin kaupoissa, kuten hallitus esitti alkukesästä. Keskusta ei yhdistäisi näitä kahta kysymystä.

Pakolaiskiintiö

Kokoomus voisi nostaa pakolaiskiintiötä 750:stä 1 050:een. Keskusta on valmis keskustelemaan kiintiön nostamisesta, mutta on valmis vain maltilliseen lisäykseen. Uusi vaihtoehto ei nostaisi kiintiötä.

Kotitalousvähennyksen laajennus

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen on esittänyt, että kotitalousvähennys pitäisi laajentaa niin, että myös pienituloiset eläkeläiset siitä hyötyisivät. Nyt pienestä eläkkeestä maksetut verot eivät välttämättä riitä vähennyksen täysimääräiseen hyödyntämiseen kotona tapahtuvasta hoito- ja hoivatyöstä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mielestä kokonaisuus on järkevää selvittää ja pohtia onko kotitalousvähennyksessä kehittämistarpeita. Uusi vaihtoehto -ryhmän Simon Elo muotoilee, että Jokisen esitystä voidaan harkita osana kokonaisuutta.

Pienituloisten takuueläke

Keskusta haluaisi korottaa pienituloisten takuueläkettä. Tällä hetkellä taataan 760 euron vähimmäiseläke. Korotus hyödyttäisi noin 100 000:tta vanhuuseläkeläistä tai muuta takuueläkettä saavaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen korottaisi sitä 40–50 euroa kuukaudessa. Nähtäväksi jää, miten muut puolueet ehdotukseen suhtautuvat.

STT–SAILA KIUTTU, MATIAS ÅBERG

Keskustelua aiheesta

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tiedustelulainsäädännön voimaan saamiseksi on ponnisteltava yli puoluerajojen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo.

Sipilä puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Sipilä sanoi, että Turun tapahtumien jälkeen pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvää, että laki on saatava voimaan. Sipilä sanoi, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Sipilä kommentoi, ettei voi olla niin, että Suomi saa tietoja mahdollisesti vaarallisista henkilöistä ulkomailta ilman, että Suomi itse pystyisi tutkimaan henkilöitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä linjaa: On tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Sipilä sanoo, että järjestelmän väärinkäyttäjät tunnistettava entistä aiemmin.

Sipilän mukaan terroriteoilla yritetään järkyttää yhteiskuntaa. Sipilä sanoo, että on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tarvitaan kaikkien yhteistyötä, hän viestittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta