tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Palautevyöryn saanut Pekka Puska on itse enemmän oluen kuin viinin ystävä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Halituspuolueitten välit ovat ruvella alkoholilakiuudistuksen takia. Tänään STT kertoi, että lakia käsitellään seuraavan kerran parin viikon kuluttua perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Eduskuntaryhmien neuvottelut sammuivat keskustan ja perussuomalaisten kinaan siitä, voiko kaupoista myydä ulos oluita, siidereitä ja lonkeroita, joiden alkoholipitoisuus olisi 5,5 prosenttia ja voiko tästä lain yksityiskohdasta äänestää omantunnon mukaan. Keskustan piiristä vaadittiin omantunnonvapautta.

– Minusta tämä on pääministerin käsissä, miten hän haluaa viedä tätä eteenpäin. Toivon, että vietäisiin eteenpäin alkoholilainsäädäntöä sen alkuperäisten tavoitteiden suhteen ja siinä suhteessa missä nyt näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys eli byrokratian purun suhteen. Se hyödyttäisi ravintoloita ja pienpanimoita. Matkan varrellahan tähän koplattiin nämä A-oluet, keskustan kansanedustaja Pekka Puska sanoo.

Alkoholiprosentin vastustus on henkilöitynyt viime päivinä paljolti entiseen THL:n pääjohtajaan Puskaan, vaikka vastarintaa on laajemminkin hallituspuolueista nimenomaan keskustan ryhmässä.

Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on kysellyt, johdetaanko keskustaa puskasta.

Tällaisesta nimenvääntelystä Puska ei loukkaannu.

– Soinin huumori on hyvää.

”On erilaisia näkemyksiä siitä, mistä keskustaryhmässä päätettiin.”

Kokoomuksesta on tavan takaa muistutettu, että hallituspuolueet ovat saavuttaneet sovun alkoholista jo loppukeväästä 2016.

Puska ei vielä sovun aikoihin ollut kansanedustaja. Hän nousi viime helmikuussa eduskuntaan Suomen Pankkiin lähteneen Olli Rehnin (kesk.) tilalle.

Puskan mukaan on erilaisia näkemyksiä, syntyikö sopu aikoinaan.

– Minä en halua tätä kommentoida. Minä en ollut silloin eduskunnassa. Siitä on erilaisia näkemyksiä. Erilaisia näkemyksiä siitä, että mistä silloin keskustaryhmässä päätettiin, mutta minä en haluaisi tätä kommentoida, Puska sanoo ja jättää asian siihen.

Kysytäänpä samaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Kaikkoselta, joka tosin hänkään ei ollut vielä ryhmän johdossa sovun saavuttamisen aikoihin.

– Tämä asia on nyt tuolla hallituspuolueitten puheenjohtajien pöydässä, niin minä en nyt tätä tematiikkaa tässä kohtaa kommentoi. Tätä on vatvottu tällä viikolla ihan riittävästi. Antaa nyt vähän pölyn laskeutua ja hallituspuolueitten puheenjohtajat palaavat aiheeseen sitten, kun sen aika on, Kaikkonen tyytyy sanomaan.

Pekka Puskan mukaan olennaisempaa koko kysymyksessä on se, että hallitusohjelmassa vahvoja alkoholijuomia ei mainita.

– Tämä koplaus sitten näihin vahvoihin oluihin on tullut vasta matkan varrella alkoholibisneksen taloudellisista intresseistä, hän katsoo.

Onko pääministerillä homma hallussa?

– Pääministerillä on homma hallussa ja hän arvioi tilannetta ja päättää nyt sitten, minkälaisia ehdotuksia tekee jatkossa, Puska vastaa.

Haukkumaviestejä ja liikuttavia viestejä satelee.

Pekka Puska on saanut viime aikoina valtavasti kansalaispalautetta. Vuosien varrella, muun muassa käydessään kuuluisaa ”rasvasotaa” kansanterveyshanke Pohjois-Karjala-projektissa, hän on siihen tottunut.

– Vähän samanlainen keskustelu käytiin tupakasta aikoinaan, kun tupakkateollisuus painoi päälle ja sitten rokotuksista ja eräistä muistakin. Nyt se on taas muutaman päivän aikana ollut erittäin vilkasta.

– Erittäin törkeitä haukkumaviestejä ja sitten erittäin paljon ympäri maata hyvin liikuttavia viestejä, joissa vedotaan, että tämä on iso asia, älkää vaan antako periksi, koska alkoholi aiheuttaa niin valtavasti ongelmia ihmisten lähipiirissäkin, Puska kuvaa nyt alkoholiasiassa saamaansa palautetta.

– Nykyään tulee paljon vihapostia, mutta ennen nettiaikaa Pohjois-Karjalassa minä meinasin saada turpiini isänniltä navetan takana näissä rasva-asioissa, hän heittää.

– Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, toiset ovat kiivaampia. Nykyään nettiaikana se on niin paljon helpompaa lähettää, kynnys on niin paljon pienempi. Rohkenen epäillä, että jotkut ovat tämän kyseisen aineen vaikutuksen alaisena lähetetty myöhään yöllä.

”Olen enemmän oluen ystävä kuin viinin ystävä.”

Aikoinaan Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana, kymmenkunta vuotta sitten Puska liputti kakkosoluen saamiseksi kauppoihin. Joillekin kakkosolut onkin yhä Puskan olutta.

Mikä on kansanedustajan oma suhde alkoholiin?

– Varmaan sellaista keskivertoa. Kyllä minä kohtuullisesti käytän, mutta kyllä se käyttö jää suhteellisen vähäiseksi.
Itse asiassa käytän sitä Puskan laimennettua kakkosolutta kotona. Se on minusta ihan hyvää. Pikkutölkki on illalla ruokajuomana aika usein, Puska sanoo.

– Olen enemmän oluen ystävä kuin viinin ystävä.

Joskus Pekka Puska maistaa myös erikoisoluita, vaaleat lagerit ovat niistä omimpia.

– Lapsuuskaupungissani Vaasassa on taas tämä Bockin olut tullut, pieni vanha panimo taas herännyt henkiin. Minusta on kiva, että on tällaisia erilaisia. Jos tämä alkuperäinen laki nyt ilman tätä koplattua A-olutasiaa saataisiin voimaan, se helpottaisi pienpanimoita.

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Keskustelua aiheesta

”Kukaan ei osta sikaa säkissä” – Erkki Tuomiojan mukaan tiedustelulakien kiireellisestä käsittelystä on turha vielä puhua

Kuva: Kari Hulkko

Entisen ulkoministerin ja pitkäaikaisen SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielestä tiedustelulainsäädännön kiireellisestä käsittelystä on turha puhua, ennen kuin asiasta on tehty edes hallituksen lakiesitys.

– Kukaan ei osta sikaa säkissä. Meillä ei ole vielä olemassa tiedustelulaista minkäänlaista hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä on olemassa vain työryhmäesityksiä, Tuomioja toteaa.

– Normaali lainsäätämisjärjestys on se, että ensin pitää tietää esitys, jotta siihen voi ottaa kantaa.

Tällä hetkellä tiedustelulakien luonnokset ovat vasta muotoutumassa ministeriöissä. SDP on ilmoittanut haluavansa nähdä lopulliset hallituksen lakiesitykset, ennen kuin ottaa kantaa siihen tulisiko tiedustelulainsäädäntö säätää nopeutetusti.

Nopeutettu käsittely edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä eli 166:ta kansanedustajaa. Tällä hetkellä suurin oppositiopuolue SDP on vaa’ankieli asemassa, sillä puolueen 35 kansanedustajaa pystyvät yksin estämään tiedustelulakien nopean voimaantulon.

Turun puukkoiskun jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt voimakkaasti edistämään lakien kiireellistä käsittelyä.

Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä.

Tuomioja pitää kuitenkin tärkeimpänä sitä, että saadaan järkevä ja kelvollinen lainsäädäntö, jossa valvomisen mahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja tietoturva ovat oikeassa tasapainossa.

– Minusta tässä on nyt hieman liiallisen kiirehtimisen makua.

Kiireen Tuomioja puolestaan arvelee johtuvan siitä, että Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä, vaikkei ole mitään näyttöä siitä, että tiedustelulainsäädännöllä olisi voitu estää viime perjantaisia tapahtumia.

Tuomioja toivoo, että tulevassa esityksessä huomioidaan myös ne seikat, jota SDP on pyrkinyt tuomaan esiin keskustelussa. Hänen mukaansa huomiota pitäisi ennen kaikkea kiinnittää massavalvontaa käsittelevään kohtaan.

– Lisäksi on tärkeää pohtia, että kuka valvoo valvojia. Toimien on oltava myös yleisten oikeusvaltiokeinojen vastuunkannon alaista. Pelkästään poliittinen elin ei voi valvoa valvojia, vaan mahdolliset väärinkäytökset täytyy kyetä viemään eteenpäin myös oikeustapauksina.

Ministeri Risikko varovainen kannastaan palautuskeskuksiin – ”Tämä arvioidaan vielä kerran”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.

Asia nousi esiin tiistaina, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.

– Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.

Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.

Risikko sanoo, että tarkastelua tulee tehdä, jos palautuskeskukset toisivat kokonaisuuteen jotain lisäarvoa. Risikko muistutti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä Mikkelissä, että Suomessa on jo vastaanottokeskuksia ja säilöönottokeskuksia.

– Palautuskeskukset olisivat välimuotoja, joissa olisi vahvempi kontrolli, mutta vapaa liikkuvuus. Se tuo poliisin mukaan mahdollisuuden, että ihminen saattaa hävitä, Risikko sanoo.

– Mutta kuten sanottu, tämä arvioidaan vielä kerran, Risikko summaa.

Ex-työministeri: ”Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä”

Kuva: Kari Hulkko

– Nyt jos koskaan ammatinvalinnalle on tarvetta. Työelämään vaikuttavat monenlaiset muutostrendit. Globaalitalous, digitalisaatio, 3d, robotisaatio, osaamiskilpailun kiristyminen ja työn tuottavuusvaatimusten kasvu ovat jo muuttaneet ja saattavat jatkossakin muuttaa työelämää voimakkaasti, toteaa työelämävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo Ammatinvalinnanohjauksen 80-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla.

Filatovin tiedotteen mukaan aiemmin koulutus ja ammatit olivat selkeämmin kytköksissä toisiinsa.

– Kun ihminen valmistui ammattiin, hän tiesi, millaisiin työtehtäviin koulutus tarjosi ammattipätevyyden. Hän tiesi mitä työtä hakea ja mistä. Nykyään ison muutoksen keskellä ei aina ole helppo löytää omaa paikkaansa, Filatov sanoo.

– Myös työmarkkinoiden ja työntekijöiden kohtaaminen jakautuu. Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä. Heille on rakennettava koulutuksen, kuntoutuksen ja erilaisten tukipolkujen kautta polkua työhön, vaatii Filatov.

Työn voimakas muutos edellyttää SDP:n kansanedustajan mukaan tehokkaampia työnvälityspalveluita ja kokonaisvaltaisempaa työvoiman saatavuuteen ja rakennetyöttömyyden purkuun panostamista.

– Tehokas ja tuloksellinen työnhaku ei ole nykypäivänä helppoa. Siksi nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan laadukkaita ja laaja-alaisia työvoimapalveluita, kuten TE-hallinnon
psykologipalveluita. TE-hallinnon urapsykologit tukevat asiakkaita löytämään juuri heille soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia työ-, koulutus- ja kuntoutumisratkaisuja.

– Muuttuneet työmarkkinat vaativat aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kaikki ihmiset eivät tunnista osaamistaan ja eivätkä osaa tarjota itseään työmarkkinoille. TE-hallinnon urapsykologeilla on tärkeä rooli olla tukemassa työelämän muutosvaiheissa. Palvelu vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä pysyä työelämässä ja ennaltaehkäisee työmarkkinoilta putoamista. Työelämän nivelvaiheissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, paneutumista työnhakijan tilanteeseen, mahdollisuuksiin ja toiveisiin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta