Palautevyöryn saanut Pekka Puska on itse enemmän oluen kuin viinin ystävä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Halituspuolueitten välit ovat ruvella alkoholilakiuudistuksen takia. Tänään STT kertoi, että lakia käsitellään seuraavan kerran parin viikon kuluttua perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Eduskuntaryhmien neuvottelut sammuivat keskustan ja perussuomalaisten kinaan siitä, voiko kaupoista myydä ulos oluita, siidereitä ja lonkeroita, joiden alkoholipitoisuus olisi 5,5 prosenttia ja voiko tästä lain yksityiskohdasta äänestää omantunnon mukaan. Keskustan piiristä vaadittiin omantunnonvapautta.

– Minusta tämä on pääministerin käsissä, miten hän haluaa viedä tätä eteenpäin. Toivon, että vietäisiin eteenpäin alkoholilainsäädäntöä sen alkuperäisten tavoitteiden suhteen ja siinä suhteessa missä nyt näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys eli byrokratian purun suhteen. Se hyödyttäisi ravintoloita ja pienpanimoita. Matkan varrellahan tähän koplattiin nämä A-oluet, keskustan kansanedustaja Pekka Puska sanoo.

Alkoholiprosentin vastustus on henkilöitynyt viime päivinä paljolti entiseen THL:n pääjohtajaan Puskaan, vaikka vastarintaa on laajemminkin hallituspuolueista nimenomaan keskustan ryhmässä.

Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on kysellyt, johdetaanko keskustaa puskasta.

Tällaisesta nimenvääntelystä Puska ei loukkaannu.

– Soinin huumori on hyvää.

”On erilaisia näkemyksiä siitä, mistä keskustaryhmässä päätettiin.”

Kokoomuksesta on tavan takaa muistutettu, että hallituspuolueet ovat saavuttaneet sovun alkoholista jo loppukeväästä 2016.

Puska ei vielä sovun aikoihin ollut kansanedustaja. Hän nousi viime helmikuussa eduskuntaan Suomen Pankkiin lähteneen Olli Rehnin (kesk.) tilalle.

Puskan mukaan on erilaisia näkemyksiä, syntyikö sopu aikoinaan.

– Minä en halua tätä kommentoida. Minä en ollut silloin eduskunnassa. Siitä on erilaisia näkemyksiä. Erilaisia näkemyksiä siitä, että mistä silloin keskustaryhmässä päätettiin, mutta minä en haluaisi tätä kommentoida, Puska sanoo ja jättää asian siihen.

Kysytäänpä samaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Kaikkoselta, joka tosin hänkään ei ollut vielä ryhmän johdossa sovun saavuttamisen aikoihin.

– Tämä asia on nyt tuolla hallituspuolueitten puheenjohtajien pöydässä, niin minä en nyt tätä tematiikkaa tässä kohtaa kommentoi. Tätä on vatvottu tällä viikolla ihan riittävästi. Antaa nyt vähän pölyn laskeutua ja hallituspuolueitten puheenjohtajat palaavat aiheeseen sitten, kun sen aika on, Kaikkonen tyytyy sanomaan.

Pekka Puskan mukaan olennaisempaa koko kysymyksessä on se, että hallitusohjelmassa vahvoja alkoholijuomia ei mainita.

– Tämä koplaus sitten näihin vahvoihin oluihin on tullut vasta matkan varrella alkoholibisneksen taloudellisista intresseistä, hän katsoo.

Onko pääministerillä homma hallussa?

– Pääministerillä on homma hallussa ja hän arvioi tilannetta ja päättää nyt sitten, minkälaisia ehdotuksia tekee jatkossa, Puska vastaa.

Haukkumaviestejä ja liikuttavia viestejä satelee.

Pekka Puska on saanut viime aikoina valtavasti kansalaispalautetta. Vuosien varrella, muun muassa käydessään kuuluisaa ”rasvasotaa” kansanterveyshanke Pohjois-Karjala-projektissa, hän on siihen tottunut.

– Vähän samanlainen keskustelu käytiin tupakasta aikoinaan, kun tupakkateollisuus painoi päälle ja sitten rokotuksista ja eräistä muistakin. Nyt se on taas muutaman päivän aikana ollut erittäin vilkasta.

– Erittäin törkeitä haukkumaviestejä ja sitten erittäin paljon ympäri maata hyvin liikuttavia viestejä, joissa vedotaan, että tämä on iso asia, älkää vaan antako periksi, koska alkoholi aiheuttaa niin valtavasti ongelmia ihmisten lähipiirissäkin, Puska kuvaa nyt alkoholiasiassa saamaansa palautetta.

– Nykyään tulee paljon vihapostia, mutta ennen nettiaikaa Pohjois-Karjalassa minä meinasin saada turpiini isänniltä navetan takana näissä rasva-asioissa, hän heittää.

– Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, toiset ovat kiivaampia. Nykyään nettiaikana se on niin paljon helpompaa lähettää, kynnys on niin paljon pienempi. Rohkenen epäillä, että jotkut ovat tämän kyseisen aineen vaikutuksen alaisena lähetetty myöhään yöllä.

”Olen enemmän oluen ystävä kuin viinin ystävä.”

Aikoinaan Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana, kymmenkunta vuotta sitten Puska liputti kakkosoluen saamiseksi kauppoihin. Joillekin kakkosolut onkin yhä Puskan olutta.

Mikä on kansanedustajan oma suhde alkoholiin?

– Varmaan sellaista keskivertoa. Kyllä minä kohtuullisesti käytän, mutta kyllä se käyttö jää suhteellisen vähäiseksi.
Itse asiassa käytän sitä Puskan laimennettua kakkosolutta kotona. Se on minusta ihan hyvää. Pikkutölkki on illalla ruokajuomana aika usein, Puska sanoo.

– Olen enemmän oluen ystävä kuin viinin ystävä.

Joskus Pekka Puska maistaa myös erikoisoluita, vaaleat lagerit ovat niistä omimpia.

– Lapsuuskaupungissani Vaasassa on taas tämä Bockin olut tullut, pieni vanha panimo taas herännyt henkiin. Minusta on kiva, että on tällaisia erilaisia. Jos tämä alkuperäinen laki nyt ilman tätä koplattua A-olutasiaa saataisiin voimaan, se helpottaisi pienpanimoita.

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

Entinen puolustusministeri avautuu Twitterissä: ”Kerrankin media myöntää mokanneensa ja sille nostan hattua. Asia on vakava. Kuka eroaa?”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Stefan Wallin.

Entinen puolustusministeri, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) ottaa Twitterissä voimakkain sanankääntein kantaa kohuttuun Helsingin Sanomien artikkeliin Viestikoekeskuksesta.

– Eilen HS lupasi lisää paljastuksia sotilastiedustelusta tämän päivän lehdessä. Lehdessä on päätoimittajan kootut selitykset miksi salaisen tiedon paljastaminen oli perusteltua – mutta eilen luvatut lisäpaljastukset puuttuvat. Tuliko sittenkin pupu pöksyyn, HS? Wallin muun muassa kirjoitti tänään päivällä.

Jo eilen hän oli ottanut asiaan kantaa:

– HS kunnioittaa Suomi 100-juhlavuotta avaamalla tänään joulukalenterinsa: sarja jossa HS, salaisten, vuodettujen muistioiden perusteella, paljastaa tietoja Suomen sotilastiedustelusta. Hyvää joulua ja antoisia lukuhetkiä, Tehtaankatu! hän kirjoitti.

Tänään Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti artikkelin, jossa hän sanoi, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille.

Wallin on kommentoinut myös tätä. Toisaalta hän kiittää Helsingin Sanomien, mutta kyselee perään kohdistamatta kehenkään: Kuka eroaa?.

– STT: HS:n vastaava päätoimittaja: Emme onnistuneet perustelemaan riittävästi salaiseksi luokiteltujen tietojen käyttöä. Toimituksen syytä katsoa peiliin. Sådär ja. Kerrankin media myöntää mokanneensa ja sille nostan hattua. Asia on vakava. Kuka eroaa? Wallin kirjoittaa.

Wallin toimi puolustusministerinä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa 2011–2012. Hän on tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen .

Nyt, taas, puhuu HS:n vastaava päätoimittaja: ”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo uudessa kirjoituksessaan myöhään sunnuntaina, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille. Niemi perusteli jo eilen ensimmäisen kerran HS:n uutista.

”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan. Jos uutisen ja sen julkaisun perusteista käydään näin kovaa jälkikäteistä keskustelua, on toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin.”

Tässä emme selvästikään onnistuneet.

Niemi kirjoittaa, että monelle lukijalle oli jäänyt epäselväksi se, miksi HS oli julkaissut artikkelin, jonka jotkut sanoivat jopa vaarantavan kansallisen turvallisuuden.

”Jutun julkaisua etukäteen perustelleet seikat – erityisesti artikkelin sisällön suhde valmisteilla olevaan tiedustelulakiin – olivat jääneet liian vähälle huomiolle julkaistussa tekstissä. Alkuperäisessä jutussa olisimme voineet myös kertoa selkeämmin, että olemme hyödyntäneet ainoastaan muutamia useiden vuosien takaisia asiakirjoja ja niitäkin vain osittain, perusteellisen harkinnan pohjalta.”

”Jos artikkeli olisi perustellut ymmärrettävämmin salaiseksi luokiteltujen tietojen käytön, se olisi auttanut lukijaa kytkemään jutussa esitetyt tiedot osaksi tiedustelulain valmistelua. Tässä emme selvästikään onnistuneet”, Niemi myöntää sunnuntaina.

Onko HS julkistanut oikeudettomasti tietoa sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, Niemi kysyy.

”Jos tällainen oikeudenkäynti Helsingin Sanomia vastaan toteutuisi, se olisi Suomessa ensimmäinen kerta. Oikeudessa asettuisivat vastakkain sananvapaus ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Mahdollisen oikeudenkäynnin lopputulosta on vaikeaa ennakoida.”

”Silti merkillepantavaa on se, että lainsäätäjä on ottanut sananvapauden suojaan nimenomaisesti kantaa, kun turvallisuussalaisuuksia koskevaa lakia valmisteltiin. Tiedotusvälineillä on oikeus kerätä turvallisuuteen liittyviä tietoa.”

Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä.

Niemi kertoo saaneensa Sanoman hallitukselta tehtäväkseen laatia selvityksen kyseiseen juttuun liittyvästä toimitusprosessista.

”Pyrin tekemään pyydetyn selvityksen mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta hallituksella on käytettävissä riittävät tiedot omaa arviointiaan varten. Parhaimmillaan tiedustelujutuista tehtävä selvitys tuottaa arvokasta tietoa siitä, miltä osin toimitusprosessimme toimii hyvin, ja mistä kohtaa toiminnastamme löytyy parantamisen varaa. Olen jo tähän mennessä pitänyt Sanoman hallituksen informoituna saamastani lukijapalautteesta.”

Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt HS:lle vuodettujen salaisten asiakirjojen käytöstä tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

”Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä. Demokratiaan kuuluu elimellisesti myös se, että sananvapauden rajoja aika ajoin koetellaan”, Niemi kirjoittaa HS:ssa sunnuntaina.

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.