Palautevyöryn saanut Pekka Puska on itse enemmän oluen kuin viinin ystävä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Halituspuolueitten välit ovat ruvella alkoholilakiuudistuksen takia. Tänään STT kertoi, että lakia käsitellään seuraavan kerran parin viikon kuluttua perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Eduskuntaryhmien neuvottelut sammuivat keskustan ja perussuomalaisten kinaan siitä, voiko kaupoista myydä ulos oluita, siidereitä ja lonkeroita, joiden alkoholipitoisuus olisi 5,5 prosenttia ja voiko tästä lain yksityiskohdasta äänestää omantunnon mukaan. Keskustan piiristä vaadittiin omantunnonvapautta.

– Minusta tämä on pääministerin käsissä, miten hän haluaa viedä tätä eteenpäin. Toivon, että vietäisiin eteenpäin alkoholilainsäädäntöä sen alkuperäisten tavoitteiden suhteen ja siinä suhteessa missä nyt näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys eli byrokratian purun suhteen. Se hyödyttäisi ravintoloita ja pienpanimoita. Matkan varrellahan tähän koplattiin nämä A-oluet, keskustan kansanedustaja Pekka Puska sanoo.

Alkoholiprosentin vastustus on henkilöitynyt viime päivinä paljolti entiseen THL:n pääjohtajaan Puskaan, vaikka vastarintaa on laajemminkin hallituspuolueista nimenomaan keskustan ryhmässä.

Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on kysellyt, johdetaanko keskustaa puskasta.

Tällaisesta nimenvääntelystä Puska ei loukkaannu.

– Soinin huumori on hyvää.

”On erilaisia näkemyksiä siitä, mistä keskustaryhmässä päätettiin.”

Kokoomuksesta on tavan takaa muistutettu, että hallituspuolueet ovat saavuttaneet sovun alkoholista jo loppukeväästä 2016.

Puska ei vielä sovun aikoihin ollut kansanedustaja. Hän nousi viime helmikuussa eduskuntaan Suomen Pankkiin lähteneen Olli Rehnin (kesk.) tilalle.

Puskan mukaan on erilaisia näkemyksiä, syntyikö sopu aikoinaan.

– Minä en halua tätä kommentoida. Minä en ollut silloin eduskunnassa. Siitä on erilaisia näkemyksiä. Erilaisia näkemyksiä siitä, että mistä silloin keskustaryhmässä päätettiin, mutta minä en haluaisi tätä kommentoida, Puska sanoo ja jättää asian siihen.

Kysytäänpä samaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Kaikkoselta, joka tosin hänkään ei ollut vielä ryhmän johdossa sovun saavuttamisen aikoihin.

– Tämä asia on nyt tuolla hallituspuolueitten puheenjohtajien pöydässä, niin minä en nyt tätä tematiikkaa tässä kohtaa kommentoi. Tätä on vatvottu tällä viikolla ihan riittävästi. Antaa nyt vähän pölyn laskeutua ja hallituspuolueitten puheenjohtajat palaavat aiheeseen sitten, kun sen aika on, Kaikkonen tyytyy sanomaan.

Pekka Puskan mukaan olennaisempaa koko kysymyksessä on se, että hallitusohjelmassa vahvoja alkoholijuomia ei mainita.

– Tämä koplaus sitten näihin vahvoihin oluihin on tullut vasta matkan varrella alkoholibisneksen taloudellisista intresseistä, hän katsoo.

Onko pääministerillä homma hallussa?

– Pääministerillä on homma hallussa ja hän arvioi tilannetta ja päättää nyt sitten, minkälaisia ehdotuksia tekee jatkossa, Puska vastaa.

Haukkumaviestejä ja liikuttavia viestejä satelee.

Pekka Puska on saanut viime aikoina valtavasti kansalaispalautetta. Vuosien varrella, muun muassa käydessään kuuluisaa ”rasvasotaa” kansanterveyshanke Pohjois-Karjala-projektissa, hän on siihen tottunut.

– Vähän samanlainen keskustelu käytiin tupakasta aikoinaan, kun tupakkateollisuus painoi päälle ja sitten rokotuksista ja eräistä muistakin. Nyt se on taas muutaman päivän aikana ollut erittäin vilkasta.

– Erittäin törkeitä haukkumaviestejä ja sitten erittäin paljon ympäri maata hyvin liikuttavia viestejä, joissa vedotaan, että tämä on iso asia, älkää vaan antako periksi, koska alkoholi aiheuttaa niin valtavasti ongelmia ihmisten lähipiirissäkin, Puska kuvaa nyt alkoholiasiassa saamaansa palautetta.

– Nykyään tulee paljon vihapostia, mutta ennen nettiaikaa Pohjois-Karjalassa minä meinasin saada turpiini isänniltä navetan takana näissä rasva-asioissa, hän heittää.

– Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, toiset ovat kiivaampia. Nykyään nettiaikana se on niin paljon helpompaa lähettää, kynnys on niin paljon pienempi. Rohkenen epäillä, että jotkut ovat tämän kyseisen aineen vaikutuksen alaisena lähetetty myöhään yöllä.

”Olen enemmän oluen ystävä kuin viinin ystävä.”

Aikoinaan Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana, kymmenkunta vuotta sitten Puska liputti kakkosoluen saamiseksi kauppoihin. Joillekin kakkosolut onkin yhä Puskan olutta.

Mikä on kansanedustajan oma suhde alkoholiin?

– Varmaan sellaista keskivertoa. Kyllä minä kohtuullisesti käytän, mutta kyllä se käyttö jää suhteellisen vähäiseksi.
Itse asiassa käytän sitä Puskan laimennettua kakkosolutta kotona. Se on minusta ihan hyvää. Pikkutölkki on illalla ruokajuomana aika usein, Puska sanoo.

– Olen enemmän oluen ystävä kuin viinin ystävä.

Joskus Pekka Puska maistaa myös erikoisoluita, vaaleat lagerit ovat niistä omimpia.

– Lapsuuskaupungissani Vaasassa on taas tämä Bockin olut tullut, pieni vanha panimo taas herännyt henkiin. Minusta on kiva, että on tällaisia erilaisia. Jos tämä alkuperäinen laki nyt ilman tätä koplattua A-olutasiaa saataisiin voimaan, se helpottaisi pienpanimoita.

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta