Hän muistutti, että maaseudulla 15-64-vuotiaiden määrä vähenee tulevan vuosikymmenen aikana 20 prosentilla nykytilanteesta, mikäli vallitseva kehitys jatkuu. Rantasen mukaan kehitys vaikuttaa kansalliseen huoltovarmuuteen ja etenkin alkutuotannosta juontaviin moniin arvoketjuihin.

– Mikäli trendi jatkuu, ydinmaaseudulta ja harvaan asutulta maaseudulta voi vähentyä yli 43 000 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Pysyvä negatiivinen kehitys voidaan kuitenkin kääntää, jos alueiden houkuttelevuus vahvistuu, hän sanoi puheessaan.

Rantasen mukaan maaseudun elinvoimaisuutta täytyy pystyä parantamaan, jotta yritykset pysyvät maaseutualueilla työllistämässä ja jotta osaavaa työvoimaa on tarpeeksi.

– SDP on esittänyt, että investointien verohyvityksen alarajan tulisi olla hallituksen esittämää matalampi, jotta maaseudun yritykset voisivat hyödyntää sitä paremmin.

RANTASEN mukaan onkin vaikea ymmärtää hallituksen halua rajoittaa esimerkiksi vihreitä investointeja sekä tuuli- ja aurinkovoimarakentamista.

– Juuri näille sektoreille investoinnit nyt syntyvät ja ne rakentuvat erityisesti maaseudulle. Emme voi jättää mitään kasvun aineksia hyödyntämättä, Rantanen sanoi.

– Hallituksen maaseutualueille kohdistama politiikka vaatii arviointia. SDP:n mielestä työmatkavähennystä ei olisi pitänyt leikata kuten hallitus teki. Välttämätön omaan autoon perustuva työmatkaliikenne olisi pitänyt turvata. Lisäksi olisimme jatkaneet korotettua kotitalousvähennystä kotitalous- ja hoivatyöhön. Tälläkin olisi ollut vaikutuksensa maaseudun työpaikkoihin ja elinvoimaan.

Rantasen mukaan Orpon hallituksen antama maaseutupoliittinen selonteko tarjoaa paljon hyvää ja kaunista, mutta konkretia puuttuu.

– Teot ovat jääneet vajaiksi koko hallituskauden ajan eikä parempaa ole luvassa, Rantanen arvioi tiedotteessaan.

– Maaseudun ihmiset ei tarvitse kauniita juhlapuheita vaan konkretiaa. Jos maaseudun ihmiset kokevat, ettei heitä kuulla päätöksenteossa, niin tämä asia pitää korjata konkreettisilla toimilla. Luottamus täytyy palauttaa. Kaikkea päätöksentekoa tulisikin arvioida myös maaseudun asukkaiden näkökulmasta.