Palkansaajajärjestöt kauhistuivat: ”Pahimmillaan ammattiliiton apuun turvautuminen voi tulla rangaistavaksi”

Kuva: Aleksi Vienonen

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole tyytyväisiä mietintöön, joka käsittelee liikesalaisuusdirektiiviä. Ne pitävät työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltua mietintöä osin epäselvänä ja tulkinnanvaraisena.

Palkansaajajärjestöt jättivät mietintöön yhdessä eriävän mielipiteen.

STTK:n lakimies Hannele Vettainen muistuttaa, että työsopimuslaissa on jo nyt työnantajan liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä. Sen perusteella työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia ulkopuolisille.

– Tavallista myös on, että työsuhteessa noudatettavasta salassapidosta sovitaan työsopimuksessa tai erillisellä salassapitosopimuksella. Lakia on selkeytettävä niin, että työntekijöitä koskevissa tilanteissa työsopimuslain ensisijaisuus on selvä. Näin siksi, että työsopimuslain säännökset ovat niin sanottua pakottavaa oikeutta ja rajoittavat liikesalaisuuksien suojasta annetun lain soveltamista työnantajan ja työntekijän välillä.

STTK painottaa, että työryhmän esityksellä ei saa kaventaa työntekijöiden oikeuksia siltä osin mitä direktiiviin täytäntöönpano Suomessa ei edellytä.

– Työntekijällä on esimerkiksi edelleenkin oltava oikeus ilmaista liikesalaisuus luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen perusteella valitulle henkilöstön edustajalle tai avustajalleen. Näin silloin, kun liikesalaisuuden ilmaiseminen on tarpeen edustajan tehtävien hoitamiseksi muun muassa työntekijän työsuhdesaatavaa tai työsuhteen päättymistä koskevan erimielisyyden hoitamiseksi.

Käytännöt työelämässä ovat tällä hetkellä täysin villejä.

Korkeastikoulutettujen Akava katsoo myös, että ehdotus uudeksi liikesalaisuuslaiksi on liian epäselvä ja tulkinnanvarainen.

– Esitystä on korjattava siltä osin, kun on kyse työntekijöiden ja työnantajien väliseen salassapitoon liittyvistä rajoituksista, jotka liittyvät työntekijöiden sananvapauteen ja ammatillisen järjestäytymisen vapauteen. Esitys kaventaisi työntekijöiden perusoikeuksia tavoilla, joita direktiivin implementointi ei edellytä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.

Akavan mielestä työntekijöiden vastuuta liikesalaisuuksista pyritään laajentamaan merkittävästi.

– Valitettavaa on, että havaittuja epäkohtia salassapitosopimuskäytännöissä ei pyritä korjaamaan. Salassapitosopimuksia koskevat käytännöt työelämässä ovat tällä hetkellä täysin villejä, Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski huomauttaa.

Akavan keväällä 2017 tekemän selvityksen mukaan yrityksissä työskentelevistä työntekijöistä 74 prosentilla työsopimukseen on kirjattu liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Salassapitoehdot ovat myös yleistyneet kiihtyvällä tahdilla. Vuoden 2015 jälkeen solmituista työsopimuksista 84 prosentissa on salassapitoehto, tai työntekijä on solminut erillisen salassapitosopimuksen.

– Ehdotuksessa pyritään luomaan työntekijöille lakiin perustuva rajoittamaton vastuu myös työnantajan liikekumppanien liikesalaisuuksista ja luottamuksellisista teknisistä ohjeista. Lisäksi ehdotetuissa säännöksissä jätetään epäselväksi työntekijän oikeus turvautua ammattiliiton asiantuntijan apuun työsuhderiidoissa, jotka liittyvät liikesalaisuuksiin tai luottamuksellisiin teknisiin ohjeisiin. Pahimmillaan ammattiliiton apuun turvautuminen voi muuttua jopa rangaistavaksi.

Vuorenkosken mielestä ehdotettua liikesalaisuuslakia on muutettava työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja vastuun rajaamiseksi.

 

Lapsiasiavaltuutettu arvostelee poikkeuksellisen ankarasti poliitikkoja: ”Vastuutonta, arvotonta ja typeryyden osoitus”

Kuva: Jari Soini

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää vastuuttomana eduskunnan päätöstä vähittäismyyntiin sallitun alkoholin prosenttirajan nostosta 5,5 prosenttiin nykyisestä 4,7 prosentista.

Hän arvostelee poikkeuksellisen ankarasti poliitikkoja.

– Päätös kertoo maan hallituksen ja eduskunnan enemmistön tahdon. Se on vastoin lapsen etua. Maa, jonka parlamentin päättäjien enemmistö rikkoo räikeästi lapsen etua, lisää perheiden kärsimyksiä ja sälyttää tästä aiheutuvat kasvavat kulut kansalaisille, on vailla pitävää pohjaa. Nämä päättäjät ovat vastuuttomia ja heikentävät Suomen ja sen lasten tulevaisuutta. Nämä päättäjämme eivät vaivaa itseään tosiasioilla ja lasten elämällä, Kurttila moukaroi.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti lausunnossaan huomiota Kouluterveyskyselyn tuoreisiin tuloksiin (2017), jotka kertovat viikoittaisen alkoholinkäytön lisääntyneen yläasteikäisillä, lukiolaisilla että ammatillisessa koulutuksessa olevilla.

– On kuvaavaa, että pääministeri Juha Sipilä, maan hallitus ja eduskunnan enemmistö päättävät lisätä alkoholin saatavuutta ja vahvuutta tilanteessa, jossa nuorten alkoholinkäyttö lisääntyy. Vastuutonta, arvotonta ja typeryyden osoitus.

Lapsiasiavaltuutettu pitää välttömättömänä, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti esityksen lisämäärärahoista lastensuojeluun, koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltoon, poliisille, turvakodeille sekä päihdepalveluille.

– Tässä puhutaan satojen miljoonien korjaavien kulujen kasvusta. Häpeällistä, Kurttila päättää.

HS: 1200 km pitkään Nord Stream -kaasuputkeen on mahdollista asentaa erilaisia tiedustelujärjestelmiä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOHN MACDOUGALL

Helsingin Sanomien haltuunsa saaman asiakirja-aineiston mukaan Nord Stream -kaasuputkihanke huolestutti Suomen turvallisuusviranomaisia viime vuosikymmenen loppupuolella.

Sotilastiedustelu arvioi viime vuosikymmenen loppupuolella, että 1 200 kilometriä pitkään kaasuputkeen ja sen huoltotorneihin liittyy sotilaallisia näkökohtia: putkeen on teknisesti mahdollista asentaa erilaisia tiedustelujärjestelmiä, lehti kirjoittaa. Myös huoltotornit mahdollistavat jatkuvan tiedustelun.

HS sai haltuunsa asiakirja-aineistoa, joista paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Yksi huolta herättänyt hanke oli Itämeren pohjassa kulkeva kaasuputki Venäjän Viipurista Saksan Greifswaldiin. Nord Streamina tunnettu hanke mietitytti viime vuosikymmenen loppupuolella sekä Suomen sotilastiedustelussa että suojelupoliisissa.

Sotilastiedustelu ei lopulta pitänyt mahdollista tiedustelua tarkoituksenmukaisena

Sotilastiedustelu pohti Nord Stream -asiaa salaisessa analyysissään jo loppuvuonna 2006, vaikka putken rakentaminen alkoi vasta vuonna 2010. HS:n mukaan sotilastiedustelu kuitenkin päätyi lopputulokseen, jonka mukaan asia ei ole sotateknisesti, sotilaallisesti eikä taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Tiedustelu muun muassa edellyttäisi yhteistyötä Saksan kanssa.

Vielä myöhemminkin samoja huolia oli siviilitiedustelusta vastaavalla suojelupoliisilla. Supon huolet liittyivät signaalitiedusteluun. Putkirakennelmat antaisivat Venäjälle mahdollisuuden tiedustella Viroa. Lehti kertoo, että sotilastiedustelun arvio oli päinvastainen: putken rakennusvaiheessa lisääntyykin länsimaiden tekemä sotilastiedustelu.

Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta tiedustelulakia. Tikkakosken Viestikoekeskus ja muu tiedustelulaitos saa oikeuden valvoa internetliikennettä, jos eduskunta hyväksyy tiedustelulait. Tiedustelulakiluonnosten toinen versio saattaa edetä eduskuntaan ensi vuoden alussa.

Keskustelua aiheesta

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.