Politiikka

Palkansaajajärjestöt kauhistuivat: ”Pahimmillaan ammattiliiton apuun turvautuminen voi tulla rangaistavaksi”

Aleksi Vienonen
Aleksi Vienonen
Aleksi Vienonen

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole tyytyväisiä mietintöön, joka käsittelee liikesalaisuusdirektiiviä. Ne pitävät työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltua mietintöä osin epäselvänä ja tulkinnanvaraisena.

Palkansaajajärjestöt jättivät mietintöön yhdessä eriävän mielipiteen.

STTK:n lakimies Hannele Vettainen muistuttaa, että työsopimuslaissa on jo nyt työnantajan liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä. Sen perusteella työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia ulkopuolisille.

– Tavallista myös on, että työsuhteessa noudatettavasta salassapidosta sovitaan työsopimuksessa tai erillisellä salassapitosopimuksella. Lakia on selkeytettävä niin, että työntekijöitä koskevissa tilanteissa työsopimuslain ensisijaisuus on selvä. Näin siksi, että työsopimuslain säännökset ovat niin sanottua pakottavaa oikeutta ja rajoittavat liikesalaisuuksien suojasta annetun lain soveltamista työnantajan ja työntekijän välillä.

STTK painottaa, että työryhmän esityksellä ei saa kaventaa työntekijöiden oikeuksia siltä osin mitä direktiiviin täytäntöönpano Suomessa ei edellytä.

– Työntekijällä on esimerkiksi edelleenkin oltava oikeus ilmaista liikesalaisuus luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen perusteella valitulle henkilöstön edustajalle tai avustajalleen. Näin silloin, kun liikesalaisuuden ilmaiseminen on tarpeen edustajan tehtävien hoitamiseksi muun muassa työntekijän työsuhdesaatavaa tai työsuhteen päättymistä koskevan erimielisyyden hoitamiseksi.

Käytännöt työelämässä ovat tällä hetkellä täysin villejä.

Korkeastikoulutettujen Akava katsoo myös, että ehdotus uudeksi liikesalaisuuslaiksi on liian epäselvä ja tulkinnanvarainen.

– Esitystä on korjattava siltä osin, kun on kyse työntekijöiden ja työnantajien väliseen salassapitoon liittyvistä rajoituksista, jotka liittyvät työntekijöiden sananvapauteen ja ammatillisen järjestäytymisen vapauteen. Esitys kaventaisi työntekijöiden perusoikeuksia tavoilla, joita direktiivin implementointi ei edellytä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.

Akavan mielestä työntekijöiden vastuuta liikesalaisuuksista pyritään laajentamaan merkittävästi.

– Valitettavaa on, että havaittuja epäkohtia salassapitosopimuskäytännöissä ei pyritä korjaamaan. Salassapitosopimuksia koskevat käytännöt työelämässä ovat tällä hetkellä täysin villejä, Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski huomauttaa.

Akavan keväällä 2017 tekemän selvityksen mukaan yrityksissä työskentelevistä työntekijöistä 74 prosentilla työsopimukseen on kirjattu liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Salassapitoehdot ovat myös yleistyneet kiihtyvällä tahdilla. Vuoden 2015 jälkeen solmituista työsopimuksista 84 prosentissa on salassapitoehto, tai työntekijä on solminut erillisen salassapitosopimuksen.

– Ehdotuksessa pyritään luomaan työntekijöille lakiin perustuva rajoittamaton vastuu myös työnantajan liikekumppanien liikesalaisuuksista ja luottamuksellisista teknisistä ohjeista. Lisäksi ehdotetuissa säännöksissä jätetään epäselväksi työntekijän oikeus turvautua ammattiliiton asiantuntijan apuun työsuhderiidoissa, jotka liittyvät liikesalaisuuksiin tai luottamuksellisiin teknisiin ohjeisiin. Pahimmillaan ammattiliiton apuun turvautuminen voi muuttua jopa rangaistavaksi.

Vuorenkosken mielestä ehdotettua liikesalaisuuslakia on muutettava työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja vastuun rajaamiseksi.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat