Tanska vaati direktiivin kumoamista, mutta EU-tuomioistuin päätti pitää suurimman osan direktiivistä voimassa ja kumota vain kaksi sen osaa.

– Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo tiedotteessa.

– Meille direktiivin ydinasia on alusta asti ollut työehtosopimusneuvottelujen edistäminen. Nyt on täysi varmuus siitä, että tämä Suomellekin erittäin ajankohtainen velvoite pysyy voimassa. Se on Orpon hallituksenkin otettava vakavasti, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi sanoo tiedotteessa.

Vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on varmistaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön riittävä vähimmäispalkka, joka takaa työntekijöille kohtuullisen elintason.

TUOMIOISTUIN pitää voimassa tavoitteet riittävistä lakisääteisistä vähimmäispalkoista, mutta kumoaa niiden määrittämistä koskevat sitovat kriteerit. Tällä ei ole suoria vaikutuksia Suomeen, koska meillä ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkat määritellään työehtosopimuksissa.

Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt tukevat direktiiviä. Työehtosopimusneuvotteluja direktiivi tukee vaatimalla, että jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi, jos työehtosopimusten kattavuus on alle 80 prosenttia.

– Vaikka Suomessa työehtosopimusten kattavuus on vielä yli 80 prosenttia, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua tällä hallituskaudella tehtyjen ja tekeillä olevien kansallisten työlainsäädäntömuutosten vuoksi, STTK:n Sanna Rantala sanoo.

STTK ja Akava tukevat Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n vaatimusta siitä, että komissio esittäisi välittömästi suosituksen direktiivin toimeenpanosta jäsenmaissa. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön määräajassa.

SAK:N Samuli Hiilesniemi pitää tärkeänä, että tuomioistuimen ratkaisu ei estä EU:ta kehittämästä työelämän vähimmäislainsäädäntöä.

– EU:lla on jatkossakin vahva toimivalta kehittää eurooppalaista työelämää, oli sitten kyse vähimmäistyöehdoista, palkkatasa-arvosta, työsuojelusta tai työntekijöiden kuulemisesta. Tätä toimivaltaa odotamme Euroopan komission myös käyttävän.

SAK pitää kuluvalla kaudella tärkeänä muun muassa työelämän psykososiaalisten riskien torjumista, tekoälyn käyttöä ja alihankintaketjujen väärinkäytösten estämistä koskevia EU-aloitteita. Komission ohjelmassa on ensi vuodelle myös julkisten hankintojen direktiivien uudistus, jossa on SAK:n mukaan tärkeä vahvistaa työehtosopimusten noudattamista hankintojen ehtona.