Työmarkkinat
6.2.2024 11:30 ・ Päivitetty: 6.2.2024 11:30
Palkansaajien keskusjärjestöt höykyttävät hallitusta: “Kanta on vastuuton”
Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut.
Tätä ihmettelevät tiedotteessaan palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Ne vetoavat kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.
Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.
Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, keskusjärjestöt muistuttavat.
– Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa.
HALLITUS lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta.
Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa keskusjärjestöjen mukaan sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa.
Lisää aiheesta
– Hallituksen kanta on vastuuton, sillä molemmat näistä uhrin oikeussuojaa vahvistavista direktiiviesityksistä ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ne ovat Euroopan perusoikeusviraston suosituksen mukaisia, SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka toteaa.
SUOMEN hallituksen kannanmuutos tuntuu keskusjärjestöistä erikoiselta siksikin, että Suomi on direktiiviä alun alkaen vaatinut. Suomi sai myös useita keskeisiä tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Euroopan tasoinen direktiivi takaisi sisämarkkinoilla yrityksille tasapuolisen kilpailuympäristön.
– Suomi ajaa tällä itseään kauas EU:n kehittämisestä ja kestävän kehityksen periaatteista kansainvälisissä järjestöissä. Direktiivin voimaantulo olisi globaalisti merkittävä signaali siitä, että kilpailukykyä ei haeta ihmisoikeuksia tai ympäristöä loukkaamalla, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow painottaa.
– Suomen kannan muutos asettaisi myös vastuulliset suomalaiset yritykset erittäin vaikeaan asemaan. Jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Ykkösketjuun-kampanjassa oli mukana suuria suomalaisia yrityksiä, joka tavoittelivat yritysvastuusäätelyä jopa kansalliselle tasolle, Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen muistuttaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.