Hallituksen kannan mukaan Suomi voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa maiden joukkoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi vastaan äänestämistä.

Muun muassa Finnwatch on arvostellut hallituksen ratkaisua. Kriitikoiden joukkoon kuuluu myös Suomen kannasta linjaavan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) joka lähetti viikonloppuna asiasta tiedotteen.

– Suuri valiokunta ei ole päässyt käsittelemään valtioneuvoston täyskäännöstä asiassa. Tilanne on mahdoton, kun seuraava suuren valiokunnan kokous on jo perjantaina, ja niin on myös EU:n neuvoston äänestys. Suomi on kannallaan tosiasiallisesti heikentämässä vastuullisesti toimivien yritysten kilpailukykyä, Guzenina sanoi tiedotteessaan.

– Poikkeuksellisen lyhyt suuren valiokunnan kokoukseksi, Guzenina sanoo maanantaina Demokraatille.

Hallitusta vaivaa direktiiviin sisältyvä ryhmäkanneoikeus ja todisteiden esittämisvelvollisuus.

– [Säännökset] ovat kansallisen oikeusjärjestelmämme kannalta hyvin ongelmallisia. Erityisesti oikeusministeriö on painottanut tätä, työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi viime perjantaina Helsingin Sanomille.

– Kokonaisarvioinnin perusteella hallitus on päätynyt siihen, että Suomi ei voi tukea trilogisopua ja voi pidättyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa, Satonen jatkoi

GUZENINA sanoo, että oletuksena on, että hallituspuolueet asettuvat tukemaan hallituksen linjaa myös suuressa valiokunnassa.

– Mutta minusta on tärkeää, että tätä ei silti vain sillä enemmistönuijalla kopauteta perjantaina vaan että tästä pystytään käymään perusteellinen keskustelu. Ainakin niiden hallituspuolueiden edustajien, jotka todennäköisesti kaikki siis yhtenäisinä tulevat hallitusta puolustamaan, on hyvä kuulla myös muut näkemykset. Ehkä kaikilla ei ole ihan tiedossa myöskään tämän direktiivin historia ja millä tavalla viime kaudella tätä vietiin eteenpäin erittäin hyvässä yhteisymmärryksessä silloisen opposition kanssa, joka nyt siis on hallituksessa.

Guzenina puhuu “hallituksen 180 asteen käännöksestä”.

– Parlamentaarinen jatkumo on yleensä ollut kunniassaan tämäntyyppisissä kansainvälisissä ja Eurooppa-tyyppisissä asioissa. Hallituksen täyskäännös on kyllä huomattava ja poikkeava.

Guzenina pitää sinänsä kuitenkin mahdollisena, että esitys voisi vielä muuttua EU:n päässä ennen perjantain äänestystä. Tähän on viitannut myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

– Mikään ei ole sovittua lopullisesti ennen kuin on sovittu lopullisesti. Aina on mahdollista esimerkiksi siirtää myös EU-tasolla päätöksentekoa eteenpäin, todeta että tämä vaatii vielä lisäneuvotteluja. Jos tahtoa on, keinot kyllä löytyvät myös EU-tasolla neuvoteltaessa, Guzenina arvioi.

Guzenina nostaa esiin myös sen, että Ruotsin puolella jopa Ikean ja Ericssonin kaltaiset lippulaivayritykset ovat vedonneet yritysvastuudirektiivin puolesta.

– Siellä suuret yritykset ovat ymmärtäneet, että se on heidän kilpailuetunsa, se vahvistaa heidän asemaansa sisämarkkinoilla mikäli muutkin joutuvat toimimaan korkeiden eettisten pelisääntöjen mukaan.

TIEDOTTEESSAAN Guzenina sanoi jo viikonloppuna, että direktiivi tukisi vastuullisten suomalaisten yritysten ja samalla koko Suomen kilpailukykyä.

– Rotia se toisi Euroopan laajuisesti niille yrityksille, jotka saavat suhteetonta kilpailuetua sivuuttamalla esimerkiksi toimiensa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset. Lapsityön ja ilmastokriisin torjuminen vaativat tiukkoja pelisääntöjä. Vapaaehtoisuuden pohjalta ei ole riittäviä tuloksia saatu.

– Jos direktiivi nyt kaatuu, ympäristön pilaaminen tai lapsityövoiman käyttö jatkunee. Kyllä hallituksen olisi pitänyt ehtiä vaikuttamaan näin tärkeässä asiassa. Onhan tämä valtava pettymys, Guzenina sanoi.

Finnwatchin tiedotteen mukaan Orpon hallitus uhkaa kaataa vuosien työn yritysten ihmisoikeusvastuun vahvistamisessa ja toimia vastoin Suomen aiempaa linjaa.

– Hallituksen valmius asettua kaatamaan historiallinen, vuosia neuvoteltu yritysvastuudirektiivi on häpeällistä. Lapsi- ja pakkotyön lisääntyessä sekä ilmastokriisin kärjistyessä Suomi on historian väärällä puolella, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kommentoi tiedotteessa.