Politiikka
2.1.2019 12:45 ・ Päivitetty: 2.1.2019 12:55
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta moitteet hallitukselle: ”Olisi ollut otollinen aika kerätä reserviä pahan päivän varalle”
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen taivalta on leimannut loputtomalta tuntuva kompurointi sote- ja maakuntauudistuksen kanssa, mutta talouspolitiikan sektorilla hallituksen eteneminen on ollut menestyksellisempää.
Hallitusohjelman näkyvimmät talouspoliittiset lupaukset näyttäisivät täyttyneen tai olevan täyttymässä vielä ennen vaalikauden päättymistä.
Hallitus lupasi ohjelmassaan muun muassa, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja että kokonaisveroaste ei nouse. Samoin hallitus lupasi, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy ja että työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin.
Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui loivaan laskuun jo vuonna 2016 ja kokonaisveroaste vuonna 2017. Palkansaajien tuloveroprosentit ovat Veronmaksajain keskusliiton laskujen mukaan laskeneet kaikissa tuloryhmissä vuoden 2015 tasosta.
Tilastokeskus kertoi joulun alla, että työllisyysasteen trendi oli marraskuussa 72 prosenttia. Ekonomistit tosin arvioivat, että lukeman tilapäinen putoaminen 72:n alle on vielä mahdollista Tilastokeskuksen tarkentaessa lukujaan, mutta työllisyysasteen uskotaan olevan vähintään 72 prosentissa vaalikauden päättyessä.
– Hyvältä näyttää. Tavoitteet ovat täyttyneet hyvin tai ovat täyttymässä, Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoi STT:lle.
Kiitosta kiky-sopimukselle.
Ekonomistit muistuttavat, että on vaikea arvioida, kuinka paljon hallituksen tavoitteiden täyttyminen johtuu hallituksen omista toimista ja kuinka paljon kansainvälisten suhdanteiden antamasta vetoavusta. Esimerkiksi EU:n talouskasvu on koko hallituskauden ajan pyörinyt vähintään kahdessa prosentissa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen kiittelee erityisesti vuonna 2016 solmittua kilpailukykysopimusta. Hän viittaa Etlan tutkimukseen, jonka mukaan kilpailukykysopimus ja hallituksen työn tarjontaa lisäävät uudistukset selittävät noin puolet työpaikkojen lisäyksestä hallituskauden aikana.
– Kiky-sopimus oli oikeansuuntainen ratkaisu siinä suhdannetilanteessa. Se vahvisti hintakilpailukykyä ja paransi vientiteollisuuden tilannetta ja vahvisti sitä kautta myös kotimarkkinakysyntää, Määttänen sanoo.
”Yritystuissa töpättiin”.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen mukaan hallitus ei voi juuri paukutella henkseleitään esimerkiksi velkaantumisen taittamisessa, siinä määrin mittavaa vetoapua Suomen talous on saanut kansainvälisiltä taloussuhdanteilta.
Hän muistuttaa myös, että hallituksen ohella myös kunnat ovat omilla toimillaan olleet taittamassa julkisen talouden velkaa.
Pylkkänen moittii hallitusta siitä, että se edelleen – nousukauden jatkuttua jo kolmen vuoden ajan – harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa.
– Ihan hyvin olisi voitu tehdä hieman maltillisempia veronkevennyksiä. Nyt olisi ollut otollinen aika kerätä reserviä pahan päivän varalle, Pylkkänen sanoo.
Hallituksen suurena töppäyksenä Pylkkänen pitää epäonnistumista yritystukien karsimisessa.
– Niitä olisi ehdottomasti pitänyt pystyä karsimaan nyt kun meillä menee taloudessa näin hyvin, kun kysyntä on korkealla, korot matalalla ja yrityksillä menee hyvin.
Pylkkäsen mukaan yli neljän miljardin euron yritystukipotin karsiminen olisi antanut yrityksille yllykettä kehittää toimintaansa ja prosessejaan. Hänen mielestään pahimmillaan yritystuet vähentävät yritysten investointihalukkuutta.
– Jos kannattavuuden parantamiseksi ei tarvitse tehdä mitään niin silloin ei tehdä mitään. Kun rahat loppuu niin silloin ajattelu alkaa. Silloin aletaan suunnitella miten kannattavuutta saadaan parannettua pitkällä aikavälillä.
STT–TUOMAS SAVONEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.