Asiasta tiedottaa Palvelualojen ammattiliitto PAM.

PAMin tilaamassa Työterveyslaitoksella toteutetussa Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla -tutkimuksessa kartoitettiin paikallisen sopimisen yleisyyttä ja etsittiin sen ominaispiirteitä kaupan alalla, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelu-alalla, kiinteistöpalvelualalla ja vartioinnissa. Palvelualoilla sovitaan paljon paikallisesti.

Vastanneiden luottamusmiesten työpaikoista yli 60 prosentissa on tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisintä se oli matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelu-alalla, vähäisintä kaupan alalla.

Silti lähes puolet vastaajista kaikilla aloilla toivoi lisää paikallista sopimista työpaikalleen. Sen lisäämiseen suhtautui kielteisesti vain alle viidesosa luottamusmiehistä. Loput eivät ottaneet kantaa selvästi puolesta tai vastaan paikallisen sopimisen lisäämiseen.

– Meitä yllätti työpaikoilla melko yleinen epävarmuus siitä, mitä paikallinen sopiminen on ja mistä voidaan sopia. Epätietoisuutta kokivat niin työntekijät, luottamusmiehet kuin työnantajan edustajatkin, tutkimuksen toteuttaneet erikoistutkija Sara Lindström, erityisasiantuntija Jarno Turunen ja tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kertovat PAMin tiedotteessa.

Luottamusmiesten arviot omasta osaamisestaan poikkesivat toisistaan eri sopimusaloilla: Kaupan alan luottamusmiehet arvioivat oman osaamisensa matalimmaksi ja vartiointialan korkeimmaksi.

– Paikallisessa sopimisessa vaaditut taidot ovat monipuolisia ja vaativia. Olisi tulevaisuuttakin ajatellen hyvä, jos työntekijä- ja työnantajaliitot tukisivat ja lisäisivät osaamista paikallisella tasolla nykyistä enemmän, Turunen sanoo.

Ainoastaan vajaa puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä koki yhteistyön nykyisin avoimena, kunnioittavana ja luottamuksellisena. Yhteistyösuhde koettiin parhaimpana matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelu-alalla ja heikoimpana kiinteistöpalvelualalla.

– Haastatteluaineistossa esiin tuli yllättävän suuret erot luottamusmiesten kokemuksissa. Kokemukset voivat vaihdella kuin yö ja päivä: osa kokee paikallisen sopimisen kirosanana, joka sisältää sanelua ja uhkailua, kun taas osalla on hedelmällistä ja aidosti neuvottelevaa sopimiskulttuuria työnantajan edustajien kanssa, Lindström kuvaa tiedotteessa.

Hyvin toimivaa yhteistyösuhdetta rakentavat säännölliset tapaamiset, mahdollisimman avoin tiedon jakaminen ja kunnioittava toisen kuuntelu. Selvä este sopimiselle on, että vain kolmasosa (34%) kaikkien sopimusalojen luottamusmiehistä koki, että heillä on pääsy paikallisen sopimisen kannalta olennaiseen yrityskohtaiseen tietoon.

Paikallista sopimista tehdään enemmän suurissa kuin pienissä yrityksissä. Toisaalta haastatteluissa nousi esiin, että suurissa valtakunnallisissa ketjuissa toimipaikkakohtaista sopimista voidaan kuitenkin myös rajoittaa ketjutason määräyksillä. Tavoitteena on estää paikallisesti hyväksi todettujen käytäntöjen hallitsematon leviäminen.

Tutkimus toteutettiin hyödyntäen kysely- ja haastatteluaineistoa. Kyselyyn vastasi 394 yksityisten palvelualojen luottamusmiestä. Aiheita syvennettiin 26 luottamusmiehen ja 5 työnantajan haastattelulla. Kyselyaineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2020 ja haastattelut toteutettiin tammi- ja helmikuussa 2021.

Kyselyyn vastanneista matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelu-alan (marava) luottamusmiehistä 83 %, kiinteistöpalvelualan 73 %, vartiointialan 64 %, kaupan alan 53% ja muiden alojen 58% oli työpaikoilla, jossa oli viimeisen kahden vuoden aikana tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia.

Yleisimpiä sopimisen kohteita olivat työajan tasoittumisjärjestelmät, palkkausjärjestelmät, sairauspäivien ilmoittaminen, lomien pituuteen ja lomarahoihin liittyvät järjestelyt mutta myös toimet irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi erityisesti marava-alalla.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa PAMin tiedotteessa tuoreen PAMin TTL:ltä tilaaman tutkimuksen vahvistavan sen, mitä PAMissa ounasteltiinkin: paikallinen sopiminen on varsin yleistä palvelualoilla.

Hän toteaa, että toimiva yhteistyö edellyttää sitä, että sopijaosapuolet ovat mahdollisimman tasavertaisia, ja siinä on vielä toivomista. Toisinaan luottamusmiehet kokevat sanelua ja heistä tuntuu, että työnantajalla on parempi osaaminen ja tietämys. Vain hieman yli puolet luottamusmiehistä piti neuvottelutaitojaan riittävinä. Toisaalta epätietoisuutta kokivat niin työntekijät, luottamusmiehet kuin työnantajan edustajatkin.

Yhteyksiä omiin edustettaviinsa luottamusmiehet pitävät erittäin tärkeitä, sillä ne lisäävät luottamusta omaan toimintaan neuvotteluissa.

– Esitämme työnantajaliitoillemme, että sovimme aloittavamme yhdessä yritystason kouluttamisen paikalliseen sopimiseen. Näin voimme edistää tasaveroista sopimista, jota me kaikki haluamme. Samalla haluamme selvän kirjauksen siitä, että luottamusmiehet voivat käyttää työnantajan järjestelmiä yhteydenpidossa työntekijöihin, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

– Sopijaosapuolten olennaisen tiedon saanti on jatkossa turvattava jokaisessa sopimisen vaiheessa, valmistelusta jälkiseurantaan. Vain siten paikallisesta sopimisesta voi tulla työntekijöitä tyydyttävää, Rönni-Sällinen jatkaa.

Tuoreen raportin mukaan PAMin suurimmat työehtosopimukset tarjoavat jo nyt paikallisen sopimisen mahdollisuuksia alun toista sataa lauseketta.

Tutkimus kertoo, että myös yritykset vastustavat toisinaan paikallista sopimista. Osa luottamusmiehistä kertoo halunneensa enemmän paikallista sopimista kuin mihin työnantaja on ollut valmis, ja valtakunnallisissa yrityksissä taas on voitu estää toimipaikkakohtaisten ratkaisujen leviämistä ketjumääräyksillä.

– Toisinaan hiipii mieliin ajatus, että työnantajajärjestöjen mielestä riittävä määrä paikallista sopimista saavutetaan vasta sitten, kun paikallisesti voi sopia yleissitovien työehtosopimusten taulukkopalkkojen alittamisesta. Siihen me emme aio suostua. Tulkoon se selväksi, Rönni-Sällinen sanoo.