Kannanoton mukaan Työterveyslaitoksen Turvallisuuden tekijät -tutkimus tuo esiin yksityisen turvallisuusalan toimintaympäristön muutoksia sekä työn fyysisiä ja henkisiä kuormitustekijöitä. Tutkimus korostaa tarvetta kehittää alan koulutusta, lainsäädäntöä ja työkykyjohtamista.

– Alalla on haasteita, joiden korjaaminen vaatii rohkeutta ja panostuksia sekä lainsäätäjiltä että työnantajilta, sanoo PAMin vartiointialan sopimusasiantuntija Markku Saikkonen tiedotteessa.

TUTKIMUKSEN mukaan työnkuva on muuttunut entistä asiakaspalvelupainotteisemmaksi, ja alalle hakeutuu ihmisiä, joilla on halu auttaa muita.

– Esimerkiksi nuoret työntekijät tulevat kenttätyöhön usein lyhyellä perehdytyksellä ja heikoin valmiuksin, kommentoi tutkija Julia Anttilainen Työterveyslaitoksen verkkouutisessa.

Alan luonteeseen voi kuulua fyysiseen koskemattomuuteen ja ihmisten perusoikeuksiin puuttuminen.

– Vartiointialalla tehdään vaativaa ja vastuullista työtä pykäläviidakon keskellä. Siihen nähden nykyinen koulutus on aivan liian suppea. Monipuolisempi koulutus ja vaatimusten kiristäminen parantaisivat sekä alan työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. Se myös lisäisi ammattimaisuutta ja voisi nostaa palkkatasoa, Saikkonen sanoo.

PAM on jo vuonna 2023 esittänyt, että turvallisuusalan koulutusvaatimuksia nostettaisiin merkittävästi ja tehtävät jaettaisiin kolmeen tasoon sen perusteella, miten vahvasti tehtävässä voidaan puuttua perus- ja ihmisoikeuksiin.

Saikkonen katsoo, että laki yksityisistä turvallisuuspalveluista vaatisi kokonaisuudistuksen.

– Toimintaympäristö ja työn vaatimukset ovat muuttuneet, mutta lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksessä mukana ja on kaiken lisäksi monelta osin epäselvä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin turvallisuusalan keskeisiä piirteitä ja kehittämistarpeita Suomessa keskittyen vartiointialan työntekijöihin sekä muihin alan asiantuntijoihin. PAM rahoitti tutkimusta.