Sipilältä kysyttiin lähetyksessä suoraan, aikooko hallitus pitää kiinni esityksestään, jota on kritisoitu voimakkaasti palkansaajapuolelta. Sipiä tyytyi toteamaan, että lain lopullinen sisältö selviää valmistelussa ja se muotoillaan lausuntopalautteen perusteella.

– Varmaan on myöskin kritiikkiä ja se pitää ottaa vakavasti, pääministeri sanoi.

Ainakin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:ssä Sipilän puheet tulkittiin mitä ilmeisemmin siten, ettei hallitus ole perääntymässä pyrkimyksestään helpottaa työntekijöiden henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen työpaikoilla.

Sipilä: (yle 1.9) hallitus ei peräänny työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämiseen tähtäävän lain valmistelusta alle 20 työntekijän yrityksissä. Asia selvä. AKT:n hallitus sai vastauksen suoraan pääministeriltä ja me puolestaan vastaamme pe 7.9 mennessä. Perästä kuuluu👂

— Marko Piirainen (@piirainen_marko) September 1, 2018

AKT:n Piiraista tituleerattiin etenkin vuonna 2015 julkisuudessa “lakkokenraaliksi”, kun hän vastusti voimakkaasti esimerkiksi Sipilän kaavailemia pakkolakeja ja veti AKT:n ulos yhteiskuntasopimuksesta. Piirainen vaati tuolloin, ettei Sipilän hallitus saa romuttaa työntekijöiden perusoikeuksia.

Useat työmarkkinajärjestöt ovat ilmoittaneet vastustavansa hallituksen irtisanomislakiesitystä voimakkaasti. Muun muassa Teollisuusliitto, SAK ja STTK ovat ilmoittautuneet valmistautuvansa järjestöllisiin toimiin, mikäli hallitus jatkaa lain edistämistä.

Lauantaina myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tiedotti vaativansa Sipilän hallitusta luopumaan irtisanomissuojan heikennyksistä.

– Hallitus luopui jo kesällä nuorten työntekijöiden perusteettomista määräaikaisuuksista. Samaan tapaan hallituksen on luovuttava esityksestään, jolla se haluaa helpottaa työntekijöiden irtisanomista pienemmissä yrityksissä. Tämä on menneisyyden politiikkaa, jossa kuvitellaan, että työntekijöitä rankaisemalla yritysten tilanne paranisi, Rinne ihmetteli.

– Hallituksen pitäisi herätä ja ymmärtää, että olemme kohta 2020-luvulla.

Rinne esitti Sipilän hallitukselle myös konkreettisen ulospääsyn asiassa.

– Hallitus voisi palkansaajan aseman heikentämisen sijaan lisätä julkista neuvontaa pienille yrityksille työelämän pelisääntöjen ja normien tulkinnassa. Se loisi huomattavasti paremman pohjan pienille yrityksille pärjätä rekrytointien epäonnistumisen varalta kuin työtä tekevän ihmisen turvan heikentäminen.

Sipilä kertoi puolestaan ylellä liittojen retoriikassa näkyvän lähestyvän vaalivuoden.

– Suhtaudun hyvin rauhallisesti. Mutta en halua siitä antaa periksi, että meillä on kymmeniä ja kymmeniä toimia, joista tämä on yksi. Pitää uskaltaa jatkaa niitä toimia, jotka madaltavat ihmisten palkkaamisen kynnystä ja siltä osin nostavat työllisyysastetta, Sipilä sanoi.

Hän väläytti vielä lisäksi, että vastaavia uudistuksia saatetaan nähdä jatkossa lisääkin, etenkin jos asia on hänestä kiinni.

– Tässä on varmasti vielä ensi kaudellakin kipeitä toimia edessä. Esimerkiksi paikallisen sopimisen pitää selkeästi lisääntyä, Sipilä vielä vihjasi.

Palkansaajapuolelta on puolestaan useaan otteeseen huomautettu, miten asiantuntijalausuntojen perusteella ei ole näyttöä, että irtisanomissuojan heikentäminen nostaisi työllisyysastetta. Sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, että Palkansaajien tutkimuslaitos PT ovat ilmaisseet epäilevänsä lakiesityksen positiivisia työllisyysvaikutuksia.